8.7.2025

Kuraläpän valokeila: Essi Eskola

Essi Eskola elementissään. Kuva: Laura Tamila
Kuraläpän valokeila on juttusarja, jossa esitellään kiinnostavia pyöräilypersoonia vakiokysymysten kautta. Vuorollaan valokeilaan pääsevät niin kisakuskit kuin muutkin lajin eteen hyvää työtä tekevät vaikuttajat. Tutustu uusiin tyyppeihin, ota seurantaan ja moikkaa seuraavan kerran poluilla törmätessä.

1) Kuka olet ja mitä teet pyöräilyn parissa?

Moi! Olen Essi Eskola FMBIA-opettaja ja -kouluttaja Sappeen pyöräkoulusta, endurojunnu-täti Tampereen endurojunnuissa ja ollut usein mukana erilaisissa tapahtumissa valmentamassa ja ohjaamassa niin Pusscampeilla, Funduroleireillä, Sevenbikesin lenkeillä kuin nyt tulevalla MTB Rally leirillä. Ennen muuta olen intohimoinen maastopyöräilijä, joka nauttii erityisesti alamäistä, teknisestä maastosta ja pitkistä polkuseikkailuista uusissa maastoissa hyvien tyyppien kanssa. Välillä on myös kivaa käydä ajamassa alamäkipainotteista kisaa itsensä haastamisen nimissä.

2) Miten ja milloin päädyit maastopyöräilyn pariin?

Ensimmäisiä kertoja ajoin maastossa pikkutyttönä isän kanssa. Silloin pyöräily oli hiihtoa korvaava kesäaktiviteetti. Olen kotoisin Lempäälästä Pirkanmaalaisten tunteman Birgitanpolun laidalta, joka tunnetaan lannistavan teknisenä kivikkojuurakko raastona. Vieläkin ihmettelen näin aikuisena moderneilla kykenevillä 29 pyörillä ajaessani, miten kipinä ei sammunnut kotipolkujen juurakoissa painiessa 24 pikkukiekoilla painavalla teräsrunkoisella pyörällä 2000-luvun alussa. 

Uudelleen, ja tällä kertaa todella syvään päätyyn pyöräilyn pariin, päädyin vähän alle kolmekymppisenä kesällä 2017. Kiipeiltyäni akiivisesti useita vuosia, heräsi tarve alkaa huolehtia myös aerobisesta kunnosta. Muutaman onnellisen sattuman myötä päädyin ostamaan Fillaritorin kautta Kaisa Härkösen vanhan Pole Evolink proto-pyörän. Kuvittelin, että haluan vain ajaa poluilla lenkkejä, mutta jo toisella ajokerralla päädyin kokeilemaan alamäkipyöräilyä enduroajosta innostuneiden kiipeilykavereiden innoittamana Sappeen bikeparkissa. Olin välittömästi myyty, ja onnekseni omistin asiaan sopivan erittäin kykenevän pyörän!

Vietin loppukesän Kilpisjärvellä kesätöissä viettäen vapaat joko ajamassa Ylläs-Levi-akselilla bikeparkeissa ja poluilla, tai Norjan puolella vuorilla Skibotnissa ja Lyngenissä työntämässä ja kantamassa pyörää ylämäkeen päästäkseni ajamaan alas. Tampereen kavereita tapasin Levillä SM-sarjan mtb-enduro-osakilpailujen yhteydessä, ja ensimmäiset omat kilpailuni ajoin RMC-cupissa Kokonniemessä syyskuussa 2017.

Suuri merkitys siinä, miksi siitä kesästä eteenpäin gravitypainotteisesta pyöräilystä tuli niin suuri osa elämää, oli yhteisöt, jotka ottivat keltanokan mukaansa. Erityisesti silloinen Tampereen Pole-yhteisö, joka otti omakseen, auttoi teknisissä murheissa, otti mukaan ajamaan, kannusti ja auttoi kehittymään pyöräilijänä. 

 

3) Millä pyörällä ajat mieluiten ja miksi?  

Kaikilla pyörillä! Nautin kovasti erilaisilla pyörillä ajamisesta oli kyseessä sitten alamäkipyörä, trailipyörä, sähköpyörä, maantiepyörä tai bmx-pyörä. Jokainen pyörä opettaa ajamisesta ja pyöristä jotakin erilaista! Eniten aikaa omista pyöristä vietän Trekin Slashin ja Specializedin SL Levon päällä. Myös Polen Taival jäykkäperä ulkoilee melko usein. Nyt haaveilen kevyestä kykenevästälyhytjoustoisesta trail- tai downcountrypyörästä kesän seikkailuihin!

Talvitunnelmissa. Kuva: Oma kuva aka. Selfie

4) Mikä on hienoin kokemuksesi pyöräilyn parissa?

Norjan vuorilla yöttömän yön helmeilevässä valossa vuorenrinnettä alas ajaminen kavereiden kanssa. Ensimmäinen pyöräilyloma Åressa paahteisessa säässä. Enduron ajaminen kilpaa järjettömässä mutalillingissä, jonka jälkeen muun muassa sukat piti liottaa pois jaloista pesupaikailla, koska ne betonisoituivat jalkoihin kiinni. Ensimmäistä kertaa DH-kisoissa täydellisen keskittymisen löytyminen kisalaskulle ja huutavan yleisömeren keskellä kilpaa ajaminen. Pitkät polkuseikkailut kahvi- ja pullatauoilla kaikkina vuodenaikoina muutaman hyvän kaverin kanssa. Pyöräilylomat hyvällä jengillä Järvsössä ja shutleajot Norjan Nesbyenissä.

Sen huomaaminen, että on kehittynyt itse kuskina jossakin taidon kehittämistä vaativassa asiassa. Ensimmäistä kertaa yhdessä valmentaminen Sappeen gravitycampillä kokeneiden ammattilaisten kanssa. Valmentaessa ne hetket, kun asiakkaan kanssa rakentuu hyvä luottamussuhde, ja valmentajana pystyn tosissani auttamaan asiakasta työntämään omia rajojaan eteenpäin turvallisesti. 

Se, kun on järjettömässä pyöräkriiissä käsiin leviävän takakiekon, temppuilevan taka-iskarin tai katkenneen jarrukahvan kanssa, ja muutaman viestin päässä on ymmärtäväistä asiantuntevaa kokonaisuuden huomioonottavaa apua, eikä ongelman kanssa tarvitse jäädä selviämään yksin. Se, miten mtb-enduro ja Suomi-DH piireissä lähes tuntemattomat ihmiset auttavat toisiaan niin korjaamaan yllättävät kalustotuhot kuin speksaamaan parhaat ajolinjat reiteiltä.

 

5) Mikä motivoi pyöräilemään?

Arjesta irrottautuminen, hauskanpito, seikkailun jano, halu edellee työntää omia rajoja, oppia uutta ja kehittyä paremmaksi. Pyrkimykset pysyä edes kohtuullisessa kunnossa. Kokemusten ja erilaisten hetkien jakaminen muiden kanssa sekä ulkoilmaelämästä ja luonnossa olemisesta nauttiminen.

 

6) Mikä on tavoitteesi pyöräilyn suhteen kuluvalle kaudelle? 

Työstää omaa bunny hoppia paremmaksi, kehittyä edelleen pidemmälle pyöränkäsittelytaidoissa ja ajaa paljon erilaisilla pyörillä. Haluaisin myös viimein oppia ilmaamaan jarrut niin, että prosessi ei ole täyttä tuskaa ja sisällä paljon painokelvottomia sanoja.

Järvsön mäessä. Kuva: Joakim Olsson

7) Mikä on suosikkiajopaikkasi Suomessa ja/tai maailmalla?

Viihdyn niin poluilla, trail centreissä kuin bike parkeissa. Mahtavaa trailiajoa löytyy niin monesta paikasta, että on mahdotonta nimetä yhtä. Parhaimmillaan se on, kun saa polut tuntevan paikallisoppaan mukaansa. Trail centereistä maininnan ansaitsee Tampereen Hervanta, joka kehittyy hyvää vauhtia, sekä Valkeakoskella sijaitseva Korkeakangas trail center. Bikeparkeista Sappee tarjoaa parhaat puitteet bike park pyöräilyn aloittamiseen. Pohjoisen keskuksista mielestäni paras tarjonta on Iso-Syötteellä. Ulkomaan nostoina on tuotava esiin eteläisemmässä Norjassa sijaitseva Nesbyen, joka tarjoaa shutleineen enduristille loistavat puitteet hauskanpitoon Ruotsin Järvsöä ”Etelä-Suomen parasta bikeparkkia” unohtamatta.

 

8) Mikä suomalainen pyöräliike on suosikkikauppasi? 

Tampereella Sevenbikes, Helsingissä Ride More ja kaikissa erityisesti kiekkoihin, napoihin ja iskunvaimentimiin liittyvissä pulmissa, joihin tarvitaan asiantuntevaa apua, kokonaisuuden huomioonottamista ja räätälöityjä ratkaisuja verkossa toimiva Jukka Mäennenän ylläpitämä 4130.fi. Myös parhaat flättipolkimet ja ohjainkannattimet löytyy allekirjoittaneen mielestä 4130.fi valikoimasta! Parasta 4130.fi on se, että sieltä saa varmasti käsiinsä hyvin palvelevan tuotteen, joka ei ole pilipalia tai vähän sinnepäin, sillä sellaiset tuotteet eivät pääse toimijan valikoimaan, ja tätä arvostan asiakkaana suuresti.

 

9) Pro tipsi muille – Millä asialla pyöräilystä tulee naksun verran parempaa?                   

Treenaa säännöllisesti pyörän peruskäsittelytaitoja tasamaalla. Harjoittele keulan ja perän nostamista, ajoittamista, bunny hoppia, manuaalia, track standia, keulimista, kikkailuja, erilaisia flättimutkia ja pujotteluja. Käytä apuna tötsiä, harjanvartta, juomapulloja, kiviä, oksia jne. Videoi ja ota kaverit mukaan! Kiinnitä huomiota erityisesti hyvän ajoasennon pitämiseen. Tee harjoittelusta mahdollisimman helppoa ja vaivatonta niin, että kynnys sen tekemiseen on mahdollisimman matala. Taitoharjoittelun siirtovaikutus poluille ja parkkiin yllättää positiivisesti!

Paikallisissa tunnelmissa. Kuva: Rami Valonen

10) Jos sinulla olisi käytössä 150€, niin miten käyttäisit sen, jotta saisit parhaan mahdollisen hyödyn pyöräilyyn?

Tämän rahan käyttäisin valmennukseen. Pyrkisin löytämään valmentajan, jonka kanssa toimiminen on mutkatonta, joka omaa hyvän silmän, osaa ottaa kokonaisuuden huomioon ja osaa purkaa taitavasti kokonaistaidon osiin, sekä viedä harjoittelua progressiivisesti eteenpäin. Parhaassa tapauksessa saisin mukaani pari aika samantasoista kuskia, joiden tavoitteena on työstään valmennuksen puitteissa samankaltaisia asioita. Usein oivallus tulee helpommin, kun oman harjoittelun ohella näkee muiden harjoittelua!

 

11) Mitä teet päivittäin/säännöllisesti kehittyäksesi pyöräilijänä?                   

Yritän nukkua, syödä ja levätä kunnolla sekä huolehtia voima- ja liikkuvuusominaisuuksien ylläpitämisestä ja kehittämisestä pyörällä ajamisen lomassa. Säännöllinen tekeminen kaikessa on avain onnistumiseen. Realiteetit aikuisen elämän pyörteissä kuitenkin on, että ihan näiden perusteidenkin kanssa on välillä vähän helisemässä elämän tapahtuessa ympärillä. 

Valmennushommia. Kuva: Leevi Keränen

12) Mistä somekanavasta voi seurata pyöräilyjäsi?

IG:stä löytyy säännöllisen epäsäännöllisiä päivityksiä @essieskola.

Kirjoittanut:

Mikko Voutilainen

Mikko päästettiin Kuraläpän joukkoon omasta mielestään Suomen virallisen Trail Hunterin statuksella. Intohimoinen pyöräilyn harrastaja on suunnannut ajatuksensa aikuisuuden taakan keskellä harrastekilpailijan ajamisista pyöräilylle aukeavan ajan käyttämiseen itselleen uusien polkujen ajamiseen, edes joskus. Kiinnostuksen kohteena omien ja kylän miesten pyörien speksaamisen ohella on toimintakyky jonka tulisi säilyä aina eläkepäivien vuorilta paiskautumiseen asti.