Kestotesti: Canyon Strive:ON CFR LTD – valmiina kisaan

Canyon Strive:ON CFR LTD on viettänyt aikaa testaajamme Henri Lukinmaan luona Sveitsissä, jossa se on kokenut laajan spektrin erilaisia suomalaisittainkin tuttuja olosuhteita. Nyt on aika raapustaa ylös kestotestin ajatuksia sekä oivalluksia pyörästä.

Lumien sulaessa ja kesän lähestyessä kasvava pyöräkuume saa aina miettimään kalustoa, jolla seuraava kesä tulisi ajaa. Vaikka hankintoja olisikin tullut tehtyä kuluneena syksynä, on harkintamylly yleensä päällä. Alkukesästä tätä pyöräilykuumetta parantamaan saapui Canyon:lta testipyörä, Strive:ON CFR LTC. Sähköpyörän ansiosta maastopyöräilykauden sai siis hyvään vauhtiin jo ennen polkujen kuivumista tai hissien aukeamista. Mudassa rällääminen tulisikin siis olemaan paljon hauskempaa kuin luomupyörällä mönkiminen.

Alkuun pyörä pääsi kunnon tulikasteeseen Suomalaiselle tutuissa lämpötiloissa +5ºC tuntumassa ja sateisessa metsässä. Kevään edetessä ja auringon lämmittäessä pyörää testattiin myös kuivilla poluilla kesän helteessä. Testiympäristö oli tällä kertaa hieman etelämmässä kuin Laajavuoren hulppeilla kukkuloilla, Sveitsissä.

Tämän testin painotus on pyörän pääseikoissa, kuten geometrioihin, ajotuntumassa, jousituksessa ja linkustossa. Sillä ajatuksella, että toisellakin osasarjalla varustettua mallia harkitseva voisi hyötyä lukemastaan. Testipaikkoina oli vahvasti Enduro-tyyppinen polkuajo, jossa alamäkisuorituskyvyllä oli suuri merkitys ja ylämäkeen piti lähinnä vain päästä. Lisäksi luotettavuuteen ja huollon vähyyteen kiinnitettiin paljon huomiota, sillä tyypillisesti huoltoaika on pois ajoajasta.

 

Testissä lippulaivamalli

Canyon Strive:ON CFR LTD on valmistajan lippulaiva kahden muun saman hiilikuiturunkomallin joukossa. Pyörä on suunnattu alamäkipainotteiseen ja vauhdikkaaseen polkuajoon sen 170/160 millimetrin joustolla, tehokkaalla BOSCH CX Race moottorilla ja 750Wh akulla. Geometrioiden puolesta pyörä on loiva ja pitkä seuraten yleistä enduropyörien trendiä. Canyon mainostaakin entisen alamäkimestarin Fabian Barelin olleen suurena vaikuttajana pyörän kehityksessä, joka oli edelläkävijä omana aikanaan pyörien geometrian kehittämisessä.

Strive:On -malliston speksilista.

Testiin tulleella mallilla oli kirjoitushetkellä hintaa 8149 euroa, sisältäen erittäin sopivan kattauksen parhaita saatavilla olevia osia, kuten Rockshox Zeb Ultimate RC2, Super Deluxe Ultimate RC2T, SRAM X0 Eagle AXS veto-osat, DT Swiss HX1501 kiekot ja SRAM Code RSC jarrut 203mm levyillä. Olikin hyvin kiinnostavaa päästä ajamaan tällaista pyörää, kun paperilla koko paketti vaikutti todella lupaavalta ja pidemmän ajan kokemusta sähköpyörästä ei vielä ollut.

Geometria vauhdikkaaseen ajoon

Testipyörä oli kooltaan Medium, joka osui omiin mieltymyksiin aivan täydellisesti. Ohjaamon reach (475mm) on aiemmista pyöristä totuttu sopiva mitta 40mm stemmillä. Geometrioiden puolesta pyörä on melko pitkä (1274mm) ja loiva (63,5º), mutta keskiön osalta ei erityisen matala (-26mm).

 Satulatolpan kulma keskiöstä on jyrkkä (78º), jonka ansiosta satulasta polkiessa saa hyvän asennon ylämäkeen. Satulatolpan oikea kulma on taas melko loiva (72,6), jonka ansiosta satula kulkeutuu eteenpäin, kun hissitolpan (170mm) laskee ala-asentoon. Mielestäni näin pitäisi olla jokaisessa hissitolpallisessa pyörässä! Hieman pidemmän chaynstayn (445mm) huomaa tiukemmissa mutkissa, kun pyörää saa tosissaan ohjata, vaan eipä tätä pyörää Trial-ajoon olekaan tehty. Paikallisissa maastoissa myös mullet- rengastus (29” edessä, 27,5” takana) on optimaalinen, sillä osa paikallisista baanoista on sen verran jyrkkiä, että kaikki käytettävissä oleva tila tulee käyttöön ja silti housuihin rapsahtaa renkaasta merkintä.

Näillä geometrioilla pyörä tuntuu toimivan erinomaisesti vauhdikkaammassa ajossa, josta tässä arvostelussa on eniten kyse: siis turbolla ylös ja mäkeä täysillä alas hymyillen. Toista kaavaa, kunnes akku on tyhjä ja palaa kotiin iloisena lataamaan akkuja seuraavaa kertaa varten.

Linkusto yhteensopiva myös jousi-iskarille

Canyon on päättänyt käyttämään Four-bar-tyyppistä linkustoa kaikissa gravity-pyörissään. Sen vuoksi linkuston vipusuhdetta onkin hyvin vastaava kaikkien mallien kesken. Linkuston vipusuhde muuttuu noin 3.1 – 2.2 välillä. Strive:ONiin sopii tämän perusteella sekä ilma- että kierrejousellinen iskunvaimennin. Alkuosan joustossa on riittävästi vipua ilmajouselle ja loppuosassa vähemmän vipua, jotta kierrejousellinen iskunvaimennin ei pohjaisi niin herkästi.

 

 

Strive:ON CFR LTD mukana tullut Rockshox Super Deluxe RC2T on puristusvaimennukseltaan matala (L1) sekä paluuvaimennus lineaarinen matala (LNL), sisältäen lukitus-vivun sekä hydraulisen pohjaus-vaimennuksen. Iskunvaimennin on mitoiltaan 230x65mm, joka on helposti saatavilla oleva Metric-mitta mahdollisia aftermarket-osia ajatellen. Jos iskunvaimentimen asetuksia haluaa muuttaa, on se kätevästi käden ulottuvilla myös ajaessa.

 

Takaiskasiksi on valittu Super Deluxe Ultimate.

 

Vipusuhteen lisäksi linkustoa kuvaava parametri on Anti-Squat, jolla on mahdollista vähentää polkemisesta johtuvaa niiausta. Anti-Squatin ollessa 100% niiausta ei teoriassa ole, sillä nivelpisteiden sopiva sijoitus luo vastavoiman ketjun välityksellä, joka vastustaa polkemisesta aiheutuvaa voimaa. Tuntuma suuremmalla Anti-Squat lukemalla on kuin linkusto jäykistyisi polkiessa enemmän. Samalla kun lähellä 100% oleva lukema on hyvä tasaisella poljettaessa, teknisessä maastossa hitaasti ajettaessa korkean lukeman linkusto ei pääse liikkumaan yhtä vapaasti, kuin matalemman lukeman linkusto.

 

 

Strive:Onin ratkaisulla on ollut mahdollista saavuttaa sopiva vipusuhde, progressio sekä Anti-Squat. Noin 45 millin jouston kohdalla (tyypillinen 28% Sag-lukema) ja vaihteen ollessa hitaimmalla vaihteella (34t edessä, takana 51t) on Anti-Squat lukema 100%. Siis jyrkemmän ylämäen vaihteella Strive:ONin linkusto kompensoi polkemisesta aiheutuvan pomputtavan voiman ketjun välityksellä. Suurempaa vaihdetta käytettäessä tai kun iskari on syvemmällä joustomatkasta Anti-Squat putoaa, jonka ansiosta ketjun kautta välittyvät voimat vähenevät. (Lue: teoriassa ainakin linkusto on vaikuttaa erittäin lupaavalta).

Akku ja moottori

Moottorin moodia voi vaihtaa kolmipainikkeisesta etäsäätimestä gripin vieressä. Moodia voi myös rungossa olevasta konsolista, josta moottori laitetaan päälle ja josta näkee akun tilan viiden moniväriledin avulla. Neljästä valittavissa olevasta moodista käytin lähinnä kolmea: ecolla luomupyörien seurassa, jolloin moottori avustaa vain vähän. eMTB-moodilla poluilla ja siirtymillä, jolloin halusin vedon olevan mahdollisimman tasainen sekä ennustettava. Turbolla sitten ne loput.

Ohjaamo on saatu pidettyä yksinkertaisena ja toimivana.

Jarrun ja dropperin kaapelien läpivienti kulkee headsetin läpi. Kotimekaanikkona en ole lähtökohtaisesti fani, mutta kyllähän tämä ratkaisu kieltämättä siistiltä näyttää. Canyonin toteutus taitaakin olla malliesimerkki siitä, kuinka homma hoidetaan kunnolla.

 

Kaapelien läpiviennit kulkee ohjainlaakerin lävitse.

 

Kaapelit ovat painatettuina tankoa vasten, jonka ansiosta kaapeleiden liike on hyvin vähäistä. Tanko kääntyy rajoitteetta, kuten perinteisissä ratkaisuissa.

Täyteen ladattu akku kestää Turbolla paikallismäkeä shuttlatessa n. 1500 metrin verran nousua 35km matkalla. Tuon kaksi tuntia saakin ajaa saakin sitten ihan täyttä syöttöä. Oman matematiikkani mukaan jos keskiteho on 250W ja akku 750Wh, pitäisi sillä pystyä ajamaan noin 3 tuntia. Stravan mukaan mäkisemmillä osuuksilla keskiteho oli lähempänä 500W, joten Boschin Race -moottori taitaa sittenkin tehdä keskimäärin enemmän töitä. Täysi lataus ottaa noin aikaa 6 tuntia. Akun voi ladata kätevästi rungossa olevan liittimen kautta. Liitin on iso eikä laturia saa väärinpäinkään paikalleen (yritin).

Latausportti sijaitsee kampien yläpuolella.

Akkuun pääsee käsiksi pohjapanssarin takaa, joka on kiinnitettynä hakasilla ja yhdellä 5mm kuusiokololla. Akku irtoaa ilman työkaluja vapauttamalla salvan, jonka jälkeen akku liukuu ulos rungosta. Olin positiivisesti yllättynyt tätä operaatiota ensi kertaa tehdessä, sillä useat mutakylvyt ja sitä seuranneet perusteelliset pesut eivät juuri jättäneet jälkiä rungon sisäosiin, pois lukien pohjapanssarin yläosaa. Akkua ei yleisesti ottaen tästä pyörästä tarvitse irroitella.

 

 

Muutkin kotimekaanikot (ja toki myös pyörähuollon väki) varmasti arvostavat Strive:onin rungon sisäisiä kanavia, joiden avulla johdot sekä jarru- ja vaihdekaapelit saa laitettua listan avulla paikalleen.

 

Pitkän ajan ajokokemukset

Pyörän moottori päälle ja eMTB-moodiin. Heti parkkipaikalta lähdettäessä Boschin CX Race moottori vetää todella tasaisesti ja luonnollisesti oman polkemisen päälle. Ylämäkeen iskiessä Turbo-moodilla moottori on paljon aggressiivisempi aina tuonne 25km/h saakka. Kun polkemisen lopettaa, jatkaa moottori lyhyen aikaa vetämistä. Tuo ominaisuus saattaa olla kätevä esimerkiksi hitaasta mutkasta kiihdyttäessä tai teknisen kohdan ylittämisessä, mutta luomupyörän kaltaista nopeaa yhden polkaisun kevennystä ei pysty tekemään ketjun ja pakan säästämiseksi.

 

 

Tämä on myös ensimmäinen pyörä tälle testikuskille, jossa on sähkövaihtaja ja kyllähän sellainen menee tämän testin perusteella harkintaan. Jatkuvasta vedosta huolimatta AXS-vaihtaja tai X0-pakka vaihtoi vaihteen paikalleen todella vakuuttavasti ja luotettavasti jokaisella kerralla ilman arpomista. Toistaiseksi tämän testijakson aikana yhtään ketjua ei katkennut ja kaikki hampaat ovat paikallaan….ainakin rattaissa ja pakassa.

 

 

Jyrkän efektiivisen satulatolpan kulman ansiosta ajoasennon saa säädettyä melko pystyksi ja rennoksi. Satulatolpan todellinen kulma on kuitenkin melko loiva, jonka ansiosta ohjaamoon tulee reilusti tilaa kun satulan painaa ala-asentoon. Tästä on etua erityisesti jyrkemmillä osuuksilla, kun satulan takana on tilaa liikkua.

Iskunvaimentimen ollessa auki-asennossa on polkemisesta aiheutuva iskunvaimentimen liike sen verran huomaamatonta, ettei lukitus-vipuun tullut juuri kajottua pidemmilläkään siirtymillä.

 

 

Kevään kosteiden kelien mutaralleissa tuli todella testattua pyörän kulutuskestävyyttä. Muta kertyy voimakkaasti takarenkaan eteen ja satulatolpan taakse. Ylempi linkku, joka on yhdistettynä seatstayn ja etukolmion väliin oli melko vaivaton puhdistaa kuten muutkin osat pyörästä. Chainstayn ja etukolmion väliin jäänyt muta junttautuu tehokkaasti ja sen puhdistaminen vaati erityishuomiota. Vaativista olosuhteista ja kovasta ajosta huolimatta linkusto on pysynyt äänettömänä ja akselit paikallaan toistaiseksi.

 

 

Strive:ON oli vakuuttava ja varmatoiminen kaikissa testin aikana kohdatuissa olosuhteissa, vaativista mutaisista +5 Celsiuksen sadekeleistä myös niille parhaille pölyisille +30 Celsiuksen aurinkopäivälle. Testiajoja kertyi mittaa noin 300km ja vertikaalia noin 20000m. Viimeisimmilläkin ajoilla pyörä oli edelleen melko hiljainen kovemmassakin ryskytyksessä verrattuna luomupyörään. Ainoat äänet lähtivät lähinnä moottorista ja ketjusta. Moottori pitää vetäessään vaimeaa suhinaa ja rullatessa siitä kuuluu vaimeaa kolinaa (ominaisuus).

 

 

Sitten alamäkiosuuksille! Parkkipaikalla Strive:Onin alusta tuntuu enemmän trail-pyörämäiseltä, kuin sohvamaiselta Enduro-pyörältä. Pyörä on vakaa ja tasapainoinen ajaa mutkaan sekä sillä kallistaminen on luontevaa. Ohjaus on melko neutraali, hieman enemmän vakaan puolella. Siis mitä kovempaa ajaa, sitä enemmän tuota vakautta arvostaa.  Yllättäen näinkin painavan pyörän (24,5kg) saa kohtuullisen helposti bunny hopilla ilmaan, mutta manuaaliin pyörää saakin nykiä ihan kunnolla.

 

 

Jotain kritiikkiäkin on myös annettava. Kovemmilla vauhdeilla, raskaampi pyörä ja jyrkemmät mäet korostavat jarrujen merkitystä erityisen paljon. Strive:Onilla ajaessa tarpeetonta jännitystä herättää eniten pyörän tehottomat jarrut. Tutulla reitillä kireämmän mutkan lähestyessä jarrutus on aloitettava tavallista aiemmin ja liipasimen rutistukseen tarvittava voima saa hartiat lukkoon. Code RSC:t 220/200mm levyillä ovat aivan liian tehottomat tälläiseen pyörää, kun jarrutehoa ei vain ole riittävästi. Liipasimen laakeroitu ja välyksetön tuntuma huokuu laadukkuutta parkkipaikalla.

 

 

Strive:Onin Jämäkämpi alusta toimii erinomaisesti monenlaisissa vauhdikkaissa tilanteissa. Pyörä tuntuu hypätessä tai dropatessa tutulta, jonkin verran luomupyörää vakaammalta ja vaimennetulta. Linkuston progression ansiosta alkuosa travelistä pysyy alkuherkkänä eikä iskari hakkaa pohjille isommistakaan obstaakkeleista. Tätä edesauttaa iskarin hydraulinen pohjaus-vaimennus, joka sopii hyvin yhteen Zebin pohjattomuuden kanssa.

Yhteenveto

Canyon Strive:ON CFR LTD on todella vakuuttava sähköpyörä vauhdikkaampaan enduroajoon ilman tai erikoisratkaisuja. Pääosin valitut komponentit sopivat loistavasti sen käyttötarkoitukseen, vaikka jarruista olikin paljon sanottavaa, riippuu sekin käyttäjän mieltymyksistä. Geometrioiden puolesta Strive:ON on selkeästi alamäkeen orientoitunut pyörä, sillä akseliväli on pitkä ja keulakulma loiva. Ohjaamon saa säädettyä rennon lyhyeksi ylämäkisiirtymille tai Trail-ajoon. Keulan, iskarin ja linkuston kombinaatio tekee Strive:ONista äkkiseltään Trail-pyörämäisen tuntuman, mutta siitä huolimatta alusta toimii hyvin myös kovemmassa ryskytyksessä. Boschin moottorista löytyy mukavasti tehoja monenlaiseen ajoon sekä sen ohjaaminen on helppoa. Pyörä on ajossa kohtuullisen hiljainen sekä kaikki sähköosat toimivat luotettavasti ajokerrasta toiseen. Kaiken kaikkiaan Strive:ON CFR LTD huokuu viimeistelyä ja pitkälle ajateltuja ratkaisuja toimivia ratkaisuja.

Kirjoittanut:

Henri Lukinmaa

Kuraläpän Sveitsin kirjeenvaihtaja, jolle mikään tekninen haaste ei ole ylitsepääsemätön - liittyi se sitten ajamiseen tai pyörän teknisiin aspekteihin.