18.7.2024

Ajopaikkaesittely: Korkeakangas Trail Center, Valkeakoski

Trail Centerit kasvattavat Suomessakin suosiotaan, sillä nämä harrastuspaikat ovat kaikille avoimia, matalan kynnyksen ajopaikkoja. Tällä kertaa esittelyssä meillä on Korkeakangas Trail Center, joka sijaitsee Valkeakosken upeissa puitteissa. Trail Centeristä löytyy alamäkeen viettäviä pätkiä ja nousu takaisin mäen päälle hoituu lihasvoimin. Alueelta löytyy myös tasokkaita XC-reittejä, joilla mittelöidäänkin tulevana viikonloppuna XCC ja XCO Suomen mestaruuksista.

 

Missä ja mikä?

Korkeakangas Trail Center sijaitsee Valkeakoskella (Veikko Hakulisen Tie 112), entisen Korkeakankaan laskettelukeskuksen rinteitä vierustavassa metsikössä. Paikalle on helppo saapua Valkeakosken keskustasta latupohjia pyörällä noin 15 minuutissa. Korkikkselle on nopea hujauttaa autolla Hämeenlinnasta puolessa tunnissa (n. 48 km) ja Tampereelta myös reilussa puolessa tunnissa, mapsin antaessa lyhyimmälle reitille mittaa vain n. 44 kilometriä. Reippaimpien pyöräilijöiden tiedetään suuntaavan Tampereelta Korkeakankaalle ajamaan ihan pyörällä polkien, joten Korkkista voidaan nimittää myös manselaisten lähimäeksi.

Korkeakangas on suosittu treenipaikka myös lähikuntien kuskeille. Kuva: Mikko Mäki

Trail Center on rakennettu kaupungin hallinnoimalle alueelle. Valkeakosken kaupunki tukee Trail Centerin ylläpitoa tuomalla paikalle rakennusmaata reiteillä käytettäväksi, mutta muuten toimintaa pyöritetään täysin vapaaehtoisten harrastajien voimin.

Kaupungin nettisivujen mukaan ”liikkuja suuntaa Korkeakankaalle ympäri vuoden ulkoilemaan, pulkkailemaan, hiihtämään, maastopyöräilemään tai korkeatasoiselle frisbeegolfradalle”. Paikka on siis monipuolisesti erilaisten ulkoiluharrastusten käytössä, joten pyörällä liikkujan on syytä kiinnittää ympäristöönsä huomiota ja muistaa olla kohtelias muille alueiden käyttäjille, esimerkiksi hiljentäen ajonopeuksia risteyskohdissa. Paikalliset aktiivit kuitenkin kiittelevät kävijöitä siitä, että niin pyöräilijät, frisbeegolfaajat kuin rinnealuetta kiipeävät ulkoilijat ovat mahtuneet sulassa sovussa saman mäen maastoon nauttimaan ulkoilusta ja urheilusta. Rinnealueelle on tänä kesänä rakentumassa myös kuntoportaat, joiden tieltä rinteeseen rakennettu ja varsin tykätty safarireitti on joutunut väistymään. Kuntoportaat kuitenkin monipuolistavat muuten alueen liikuntamahdollisuuksia ja vaikuttaa olevan rakentumassa siten, ettei risteävää kulkemista pyörällä ja jalkaisin tule, joten alue on suunniteltu turvalliseksi eri lajien harrastajille.

Korkeakankaan aktiivisia harrastajia ja reittien rakentajia. Kiitos hienosta työstä reittien eteen! Kuvassa Ville Mitikka, Hanski Niemelä, Vesa Virta ja Riku Jokiniemi. Kuva: Anniina Oksanen

 

Trail Centerin historiaa

Korkeakangas Trail Center ei ole aivan uusi ajopaikka. Paikalliset muistavat, että lasketteluseuran alamäkipyöräilystä innostuneet harrastajat ovat rakentaneet ja ylläpitäneet joitain ratoja jo ainakin vuodesta 1997 lähtien. Trail Centerin alkuvuosina, aina 2000-luvun puoliväliin saakka, maastopyöräilijöillä on ollut kesäisin rinnekeskuksen kapulahissi vapaassa käytössä. Tämä oli aikaan, jolloin hissillisiä bike parkeja ei juurikaan ollut Suomessa. Pitkän linjan harrastaja ja Korkeakankaan aktiivinen rakentaja, Vesa Virta, ajoi tuolloin DH-kilpailuja muualla Euroopassa, jossa hissimäkiä oli DH-käyttöön jo jonkin verran olemassa. Mahdollisuus harjoitella lähimäessä ja vielä nousta ylämäet hissillä oli tuolloin erinomainen mahdollisuus nuorelle ja innokkaalle pyöräilijälle, joka ponnisti maailmalle Valkeakoskelta – paikkakunnalta, jota ei ehkä monikaan tunnistaisi Suomen DH-skenen kuumaksi kohteeksi.

Vesa Virta Korkeakankaalla vuonna 1998. Kuva Vesan kotialbumista.

Vesan muuttaessa etelään vuoden 2006 paikkeilla Korkeakangas jäi hieman oman onnensa nojaan, kunnes Valkeakosken Maastopyöräseuran VlkMTB  XC-harrastajat ottivat Korkkiksen aktiivisempaan harjoittelu- ja kisakäyttöön. Valkeakosken kaupungin nettisivujen tietojen perusteella Korkkikselle on vuonna 2018 on valmistunut 2,1 ja 4,5 km mittaiset, kartalle merkatut kilparadat. Onpa Korkeakankaalla järjestetty XCC:n ja XCO:n SM-kilpailujakin, ja niin tehdään jälleen tänäkin kesänä 20.–21.7.2024.

Vesalla on merkittävä rooli siinä, että Korkeakangas Trail Center on nykyään näin erinomainen paikka harrastaa painovoimapyöräilyä. Hänen muutettuaan takaisin Valkeakoskelle vuonna 2017, kertoo hän jossain mielenhäiriössä palanneensa takaisin lapio kädessä rinteelle ja ryhdyttyään kaivamaan. Tätä nykyä aktiivisia talkoilijoita Korkkiksella häärii noin 5–10. Jos haluat tukea toimintaa, paras tapa siihen on tulla mukaan talkootöihin. Ratojen kunnostajia tervehditään ilolla ja kannustetaan ottamaan omat lapiot mukaan. Ja kuskit, kunnioitattehan lapiovoimin rakennettuja ratoja ja jätättehän niin sanotut stravalinjat muihin, niille paremmin soveltuviin paikkoihin. Rahallisesti toimintaa ei voi suoraan tukea, mutta paikallisen pyöräseuran jäseneksi liittymällä tai kannatusjäsenyyden maksamalla tuki koituu myös mäen hyväksi.

Lisää muistoa Vesa Virran kotialbumista, tässä leiskautetaan isoa ilmaa vuonna 2003.

Reittivalikoima ja Korkeakankaan luonne

Korkeakankaan maastoa moititaan todella työlääksi rakentaa. Paikalliset kuvaavat mäkeä kivikasaksi, jossa kallio tulee vastaan hyvin nopeasti. Reitit kiertelevät monin paikoin suurien kivien ja tiheähkön puuston lomassa. Trailbuilderit ovat siirrelleet kiviä reittien linjoilta lihasvoimin ja yhteistyössä tunkaten. Maaston hyväksi puoleksi mainittiin kuitenkin se, että kun reitit ovat valmiita, ne ovat melko helppohuoltoisia. Esimerkiksi DH1 reitti on ollut ikuisuuden samanlainen. Tämä reitti kulkeekin pääasiassa kallion päällä ja sisältää vähemmän rakennettuja bermejä tai hyppyjä. Pehmeämpään maastoon rakennettujen reittien kerrottiin olevan aina parhaimmillaan vasta muutaman vuoden päästä, kun ne ovat tiivistyneet ja hieman leventyneet ajamalla.

Jo aikaisemmin mainittujen XC reittien ohella varsinaisen Trail Centerin alueella löytyy tällä hetkellä viisi nimettyä ja merkattua reittiä. Verrattain pieneksi Trail Centeriksi muun muassa paikan instagramista löytyvä reittikartta ja reittikuvaukset ovat varsin mainiot. Kuvausten perusteella DH1 on kalliota ja juuria – ja tältä reitiltä löytyy myös somessa monen kohtaama Fantom’s choice -linja ja sen kiertävä chicken line, eli helpompi linja. DH2 on vauhdikasta ja rakennetumpaa bermipätkää, sisältäen muun muassa gappihyppyjä ja melko uuden vaihtoehtoisen linjan hieman kookkaammalle dropille. DH3 on nimensä puolesta kaikista harhaanjohtavin, koska sitä kuvaillaan hitaammaksi enduropätkäksi. DH3 tarjoilee juurta, kivikkoa ja muutaman tiukan jyrkän, mutta kulkee muuten tasaisemmassa maastossa. Loppis on kuvauksen perusteella kirpputorilinja, josta on myönnettävä, ettei artikkelin kirjoittaja ole ihan varma, mitä tällä tarkoitetaan. Kuvaus kuitenkin tarkentaa reitin sisältävän viistokalliota ja jyrkempää osuutta. Loppis on reiteistä uusin, ja varsin hauska se onkin! Viides merkattu reitti on nimeltään Enduro, jota kuvaillaan sanoilla antiflow enduro. Se kiertää hieman kauempaa rinteiden oikeanpuoleisessa metsässä ja palaa hiekkatielle, josta on pieni polkaisu takaisin aivan keskuksen ytimeen.

Reitit on merkattu mäelle selkein opastein. Kuva: Anniina Oksanen

Mäkeä ei varsinaisesti voi nimittää massiiviseksi, mutta paikalliset ovat tehneet erinomaista työtä maaston hyödyntämisessä ja ovat saaneet aikaiseksi varsin laadukkaita ja mukavan monipuolisia reittejä. Nousumetrejä mäellä muisteltiin olevan 62 ja reittejä arvioitiin noin minuutin kestoisiksi hyvällä sykkeellä ajettuna. Paikallisten mukaan Korkeakankaalla on lapiolla tehdyn näköistä ja tuntuista, hieman omaleimaista meininkiä. Se on siis erinomaista vaihtelua koneella rakennetuille bike parkeille. Itsekin enduroa kilpaileva Korkeakankaan aktiivi Riku Jokiniemi kertoo, että mäki tarjoaa hyvää treeniä esimerkiksi enskakisaajalle. Tärppinä treeneihin annettiin off camber mutkat ja juurakot sekä rinnepätkät.

Maasto kestää hyvin kosteutta, eikä juurakkoa lukuun ottamatta mene sateellakaan kovin liukkaaksi tai velliseksi. Korkeakangas onkin ajokunnossa heti lumien ja jäiden sulaessa monen muun rinteen ollessa vielä liian märkä ajettavaksi. Keskikesällä, kuumempaan bike park sesonkiin Korkkiksen kävijämäärät ovat tyypillisesti laskeneet, kunnes syksyn sateiden saapuessa moni lähtee jälleen nautiskelemaan hyvästä pohjasta ja loputtomasta pidosta Valkeakoskelle.

Kun paikallisilta kysyy, mikä on Korkeakangas Trail Centerin merkitys Valkeakosken mtb-kulttuurille, hymyilevät he leveästi ja kertovat, ettei sellaista olisi ilman Korkeakangasta. Se on paljon sanottu, mutta tämä toteamus on helppo uskoa.

Korkeakangas tarjoilee vaihtelevia reittejä ja reiteillä on useita linja-vaihtoehtoja. Hyvää treeniä niin kilpailijoille, kuten aivan kaikille harrastajille. Kuva: Mikko Mäki

Kenelle Korkeakangas sopii ja mikä on oikea pyörävalinta?

Pyörävalintana toimii monenlainen peli. Osa tykkää ajaa Korkkiksella alamäkipyörällä, ja siihen ainakin DH2 ja Loppis tarjoavat oivalliset muodot. Reittejä ajetaan myös jäykkäperäisillä maastopyörillä, joten jouston määrä ei täälläkään ole ratkaiseva. Kävin ajamassa Korkkiksella juttua varten paikallisten kanssa ja tuolloin ryhmässä oli kuskeja lihasvoimin poljettavalla enskapyörällä, sähköpyörällä ja allekirjoittanut ajoi sähköttömällä trailipyörällä. Olen tottunut valitsemaan Korkeakankaalle enskamääriä joustavan sähköpyörän, joten oli mielenkiintoista kokeilla, miltä hieman vähemmän joustava ja huomattavasti kevyempi pyörä tuntuu näillä reiteillä ja ennen kaikkea, kuinka kauan jaksaa ajaa, kun nousut on poljettava omin voimin ylös. Mäen päälle pääsee muutamaa eri reittiä, mutta reittikarttaan on merkattu suositeltu nousupolku, joka on osin huoltotien pohjaa ja kiertää alueen mukavan loivasti. Jos ei kovin kiirehdi, niin nousu ei ole polkienkaan kovin hapottava, yhtä työnnettävää kohtaa lukuun ottamatta.

Korkeakankaalla ei ole virallisesti luokiteltuja vaikeustasoja reiteille. Jonkin verran maastopyöräilykokemusta on hyvä omata ennen kuin lähtee Korkkikselle ajamaan. Paikallisten sanoin rinne ei ehkä ole kaikista hauskin ihan aloittelijalle. Korkeakankaalla voi kuitenkin hyvillä mielin harrastaa kaiken tasoiset kuskit, koska suurimman osan reiteistä voi rullata kokonaan renkaat maassa ja teknisemmille kohdille sekä hyppyreille on aina kiertoreitit. Tarvittaessa haastavammista kohdista pääsee myös taluttamalla läpi.

Kuva: Antti Saunamäki

Varsinkin ensimmäistä kertaa Korkeakankaalla ajavan kannattaa ajella reitit läpi alueeseen ensin rauhassa tutustuen. Sama kehotus annetaan kuitenkin myös vakikävijöille. Koska reittejä pidetään yllä talkoovoimin, kannattaa ajamaan tullessa vilkaista, ettei reiteillä ole suuria muutoksia. Myöskään rankempien kelien jälkeen ei aina tehdä reittien tarkistuksia välittömästi, joten ajamaan tullessa on hyvä ensin vilkaista, ettei rinteessä ole esimerkiksi kaatuneita puita yllättävissä kohdissa, ennen kuin ajat reitit tottumallasi tavalla täysiä alas.

Riku Jokiniemi näyttää kuinka Korkkiksen hypyistä päästellään. Hyppyrin vierestä kulkee sujuva linja niille, jotka mielummin vielä pitävät renkaat lähempänä maata. Kuva: Anniina Oksanen

Kisat ja tapahtumat

Korkeakangas on toiminut yllä jo kerrotulla tavalla vakiintuneena XC-kilpailujen tapahtumapaikkana. Pyöräilyseura järjestää myös junnulenkkejä alueella. Vuonna 2021 Korkeakankaalla järjestettiin Funduro Cupin osakilpailu. Tällä hetkellä ainakaan tiedossa olevaa enduro- tai DH-kilpailutoimintaa ei ole suunnitteilla Trail Centeriin, mutta mäen voi kyllä innokkaat saada käyttöönsä, mikäli järjestelyintoja ja tarvittavat romut löytyvät omasta takaa. Alueen käytöstä voi kysellä kaupungilta ja varmistua samalla, ettei samaan aikaan ole suunnitteilla muiden lajien tapahtumia, esim. frisbeegolf tapahtumia.

Korkeakangasta on käytetty jonkin verran harjoitteluleirien kohteena. Esimerkiksi Lahden pyöräseura järjesti kesän alkupuolella kolmen päivän treenileirin Korkkiksella ajankohtaan, kun hissilliset parkit eivät vielä olleet auki, mutta kisaajat kaipasivat jo kunnollista harjoittelua. Lahtelainen aktiivi ja julistaja, Kari Wallenius kertoo Korkeakankaan soveltuneen oivallisesti tähän tarkoitukseen. Todella positiivista oli pätkien monipuolisuus treenikäyttöön. Karin mukaan valitettavan moni luonnonmukainen ja rakennettukin mäki on liian yksilinjainen, mutta Korkeakankaalta kaikilta pätkiltä löytyi useita ajolinjoja, joihin tutustuttiin huolella, rakennettiin kokonaisuuksiksi ja kellotettiin vetoja, jopa vähän kisailtiinkin. Jos lahtelaiselta irtoaa lämmin suositus, ei paikka voi olla muuta kuin toimiva!

Valkeakoskelaiset kertovat, että se tuntui ensin hieman kummalliselta, että erilaisia tapahtumia ja treenileirejä on alettu pitämään Trail Centerilla, koska toiminta Korkeakankaalla on ollut hyvin pienimuotoista. Totta kai se on kuitenkin samalla myös tosi siistiä, että ihmiset saapuvat tänne harjoittelemaan myös hieman kauempaa.

Maistuisiko reitit kivillä ja juurilla? Sitäkin löytyy! Kuva: Mikko Mäki

Mitään virallisia tutustumissessareita tai ajoklinikoita Trail Centerin aktiivit eivät ole järjestäneet, mutta jos olet innokas lähtemään testaamaan Korkeakangasta, niin voit vaikka laittaa viestiä instagramin kautta. Paikallisista lähtee aina joku mielellään näyttämään reittejä ja ajamaan kaverinasi. Ville Mitikka on innostunut maastopyöräilystä tämän porukan tuoreimpana ja kiitteli muita siitä, kuinka hienosti uusia harrastajia on otettu porukkaan mukaan. Tämän voin allekirjoittaa – paikallisten kanssa on aina ollut mukava pysähtyä juttelemaan ja ajamaan porukalla. Täällä otetaan uudet hyvin vastaan!

Korkkiksella ajetaan hyvällä yhteishengellä ja uudet harrastajat ovat tervetulleita mukaan! Kuva: Mikko Mäki

Korkeakangas ja Valkeakoski maastopyöräilijän reissukohteena

Korkeakangas ei ole aivan palveluiden äärellä, joten eväät kannattaa hankkia matkalta ajomestoille tai hyödyntää vaikka ajojen jälkeen Valkeakosken keskustan kahvila- ja ravintolatarjontaa. Korkkiksen ala-asemalla on vanha kahviorakennus, mutta siinä ei ole tällä hetkellä toimintaa – kukakohan innostuisi tutkimaan siihen avattavan kesäkahvilan mahdollisuuksia? Alueella ei ole kesäisin myöskään WC tiloja käytössä, joten tämä kannattaa ottaa huomioon ja tarvittaessa pistäytyä huoltokäynnillä ennen ajamaan lähtemistä. Rinteen äärellä on hyvät, melko tilavat parkkipaikat ja lyhyen matkan päässä vielä lisääkin pysäköintitilaa, jossa on tavattu nähdä myös asuntovaunuja parkissa.

Kun suuntaat Korkeakankaalle ajamaan, haluat ehkä suunnitella reissullesi muutakin maastopyörätouhua. Valkeakoskella on pyöräseuran kehittämiä pyöräilyyn soveltuvia reittejä ja ihan mukavasti muutenkin polkuverkostoa, mutta maasto on Korkeakankaan tavoin melko kivikkoista. Seuran toimesta kunnossa pidetyt talvipyöräilypolut saivat paikallisilta paljon kehuja!

Valkeakosken keskustan läheisyyteen, hotelli Waltikan äärelle, on noin kaksi vuotta sitten rakennettu mukavan kokoinen pump track. Rataan tutustuneet suosittelivat sitä maastopyörän sijaan ajettavaksi dirt- tai bmx-pyörällä ja kertoivat sen soveltuvan profiilinsa puolesta erinomaisesti erityisesti nuoremmille kuskeille. Pump track on osa liikuntapuisto Walklandiaa, johon kuuluu myös skeittiparkki ja kepparimaa heppaharrastajille.

 

Lisätietoja ja terveiset Kuraläpän lukijoille

Lisätietoja ja ajankohtaisia kuulumisia Korkeakangas Trail Centerista voit tutkia paikan instagram tililtä, @korkeakangas_trail_center. Valkeakosken maastopyöräseuran instagram tili @vlkmtb ja seuran muu sosiaalinen media tarjoilee myös kuvatunnelmia Korkeakankaan reiteiltä.

Terveisinä Kuraläpän lukijoille huikattiin, että kovaa ajoa vaan ja tervetuloa tutustumaan Korkeakangas Trail Centeriin, joka on kesälläkin kelpopaikka!

Täällä kelpaa harrastaa. Kuva: Anniina Oksanen

Kirjoittanut:

Anniina Oksanen

Maastopyöräilyä ja nopeita koiria. Rakastaa kakkuja.