Katse ylös, mutta minne pitää mennä jos näet sumeaa?

Omalle nenälle silmälasit päätyivät hieman yli kaksi vuotta sitten. Totesin esimiehelleni taas kerran PowerPoint-dioja katsellessamme, että pakko myöntää otsikoiden olevan mielenkiintoisia, mutta muut osat näistä kuvista jää kyllä epäselväksi. Näöntarkastukseen ja tieto siitä, että vähän kaikessa on jonkin verran korjattavaa. Nyt reilu kaksi vuotta myöhemmin huomaan lasien päivityksen olevan ajankohtaista ja minua vaivaa ensimmäisiä laseja ostaessani optikkoliikkeiden toteamukset siitä, että ei näitä urheilulaseja oikein ole tarjolla toisiksi laseiksi, mennään tänne aurinkolasiosastolle katsomaan jotkut sopivat. Ajattelin, että jos Kuraläpässä pystytään speksaamaan kaikkea näin ansiokkaasti, on tästäkin aiheesta löydyttävä paremmin vaihtoehtoja.

Selvittäessäni aihetta, minut ohjattiin ystävällisesti Mikko Stenin puheille Helsingin Sanomatalolle. Mikko Sten toimii yrittäjänä Helsingin Katse -optikkoliikkeessä. Mikko on pitkän linjan pyöräilijä, jonka lajitaustaan kuuluu lähes kaikki pyöräilyn alalajit jossain vaiheessa elämää, poislukien kaikista villeimmät alamäkipyöräilyn muodot. Tämä on mielestäni aivan keskeinen juttu aiheeseen perehdyttäessä. Mikko tietää miltä tuntuu räntäsade ja pakkanen, pimeys sekä valojen käyttö ja millainen vaikutus sillä on optiikan hankintaan.

Oma käsitys asiasta oli, että piilolinssi on voittamaton vaihtoehto ja vahvuuksilla olevia laseja löytyy samalla ulkonäöllä kuin Heinolan Teboilin aurinkolasihyllystä, mutta miten olinkin taas erehtynyt. Mennään seuraavaksi kaninkoloon ja siirrytään käsittelyyn kysymysteni kautta Mikon vastauksiin.

Mistä tunnistaa, ettei näe kuten ennen ja voi tiedostaa tuen tarpeen?

Näkemisen haasteet yleisesti on hyvin moninaisia ja niistä on hankalaa julistaa yksinkertaisia totuuksia, joten senkin määritteleminen, että tarvitseeko laseja vai ei ja vielä milloin tarvitsee on hieman hankalaa. Yleisesti näkö heikkenee joko kaukonäön tai lähinäön osalta ja sen lisäksi voi olla synnynnäisiä tai iän myötä kehittyviä haasteita näkemisessä, joita sitten lähdetään korjaamaan esimerkiksi silmälaseilla.

Mikon suositus on, että viimeistään ikävuosista 40-45 alkaen kannattaa käydä rutiininomaisesti näöntarkastuksissa, vaikkei kokisikaan suurempia haasteita. Omaan näkemiseensä tottuu ja keho yrittää myös näkemisen osalta selviytyä sillä mitä on käytössä, eikä tarvetta välttämättä tunnista. Yleisiä merkkejä tuen tarpeesta voi olla esimerkiksi selkeät epäselvyydet esimerkiksi autoa ajaessa, kun et enää näekään edessä menevän rekisterikilven tekstiä niin kaukaa kuin ennen tai luentosalin tekstit alkavat olla epäselviä. Lähinäön osalta nykymaailmassa selkeä merkki on se, että käden pituus ei enää riitä puhelinta käyttäessä tarkan kuvan saamiseksi ja tällöin voi olla tarpeen lähteä kaukkulakaupoille. Myös muut oireet, kuten päänsärky, kohdistamisvaikeudet, silmien yhteistoiminnan ongelmat tai silmäkivut voivat kertoa heikentyneestä näöstä ja näöntarkastuksessa käyminen voi olla paikallaan.

Itse olen ajanut autolla paljon ja ajaessa kokenut pitkään silmien väsyvän, näöntarkastusten perusteella ei ollut tarvetta laseille vuosiin. Tästä todennäköisesti hieman tympääntyneenä en reagoinut asiaan muussa olemisessa ennen kuin en saanut enää selvää seinällä paistuvista powerpoint-dioista ja menin pitkästä aikaa 41-vuotiaana näöntarkastukseen, jossa todettiin vähän kaikkea ikääntymiseen liittyen ja löysin monitehot nenältäni. Parin vuoden käytön jälkeen laseihin ja niillä paremmin näkemiseen on tottunut niin paljon, että koen tarvitsevani vahvuudet myös ajamiseen. Käytetään miehekästä termiä, räpsyli, joka estää minua käyttämästä piilolinssejä – hankala käyttää jos niitä ei saa ilman optikon apua silmäänsä. Mikko kuitenkin nostatti itsetuntoani kertomalla, että se on miespuolisilla asiakkailla yleistä.

Mihin huonosti näkeminen pyöräharrastuksessa vaikuttaa?

Heikentyneeseen kaukonäköön liittyen asiakkaiden kommentteja usein on, että juurien ja monttujen erottaminen kauempaa, juuri sieltä mihin yleisellä kehotuksella katseen ylös nostamiseksi tulisikin katsoa, alkaa olla hankalaa. Huomaan itse juuri tämän ongelman ajaessani parkissa tai endurohenkistä ajoa, että en pysty pitämään katsetta yhtä hyvin ylhäällä kuin aiemmin ja uskon tämän johtuvan siitä, että haen kohtaa jossa näen paremmin.

Soralla ajaessa valot ja varjot voivat alkaa häiritsemään ja siitä johtuen muotojen erottaminen voi alkaa olla hankalampaa.

Lähinäön osalta ilmiö on sama kuin puhelinta käyttäessä, jos ajotietokoneen näkeminen alkaa olla hankalamapaa ja sen käyttö alkaa heikentyneestä näöstä johtuen olla aavistuksen hitaampaa ja käyttö alkaa hankalaloittamaan ajoa aikaisempaa enemmän.

Mitä vaihtoehtoja näkemisen parantamiseen on pyöräilijän näkökulmasta?

Keskeisintä vaihtoehtoja pohdittaessa on, että onko kyseessä nuori vai vanhempi ihminen jonka näön haasteita aletaan korjaamaan. Pyöräilyyn liittyen yleensä akuutein ongelma on kaukonäön parantaminen ajoturvallisuuden takaamiseksi ja tämän lisäksi voidaan myös joutua korjaamaan lähinäköä.

Piilolinssi olisi tämän artikkelin tarpeettomaksi tekevä ratkaisu melko ylivoimaiselta vaikuttavine ominaisuuksineen, mutta siihen liittyy myös asioita jotka kannattaa huomioida ja voit joutua miettimään myös muita vaihtoehtoja.

Mainittu piilolinssin silmään saaminen voi olla haaste, mutta on myös muita syitä jolloin piilolinssi ei ole mahdollinen ratkaisu. Esimerkiksi karsastuksen tai piilokarsastuksen korjaaminen ei ole mahdollista piilolinsseillä. Käyttöepämukavuuteen liittyvät asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja ne eivät selviä kuin kokeilemalla, mutta voit huomata pölyn, hien, viiman tai varsinkin rasituksen aikaisen silmien kuivumisen olevan ongelma piilolinssien käytölle. Piilolinssi voi toimia normaalissa elämässä, mutta varsinkin kestävyysurheilun rasituksesta johtuva kehon kuivuminen voi olla niin merkittävä tekijä linssin käyttömukavuudelle, ettei sitä juomalla tai silmätipoillakaan voi estä.

Myöskin moniteholla varustettujen piilolinssien osalta kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin ensiajatukselta vaikuttaisi. Aikuisnäköisen ihmisen piilolinssit voidaan tehdä niin, että ne korjaavat niin kauko- kuin lähinäön ongelmia, mutta eivät välttämättä toimi kaikkien yksilöllisten näön haasteiden korjaamiseksi. Lisäksi linssitekniikka aiheuttaa piilolinssissä haasteita ”nopeaan näkemiseen” liittyen. Ajattele piilolinssi tikkatauluksi jossa toinen väreistä on kaukonäköä korjaavaa aluetta ja toinen väreistä lähinäköä korjaavaa aluetta jotka vuorottelevat kehinä linssin pinnalla. Tällöin nopeassa vauhdissa silmän voi olla vaikeaa reagoida linsseihin oikein molempien silmien syvyysnäkö säilyttäen. Silmälasin linssissä taas kauko- ja lähinäön alueet yleensä erotetaan selkempiin kahteen alueeseen, jolloin tätä haastetta ei tule. Ratkaisevaa on katselukulma linssin läpi ja tällä tavalla linssistä valitaan joko lähi- tai kaukonäköä korjaava alue.

Moni suosii kevyemmässä liikkumisessa, esimerkiksi työmatkoilla tavallisia silmälaseja, mutta niitä käyttäessä kannattaa huomioida kalliiden lasiesi käyttöiän heikkeneminen sekä turvallisuusnäkökulmat, koska tavallisen silmälasin linssiä ei ole suunniteltu urheilukäyttöön ja niiden rikkoutumisominaisuudet ovat erilaiset. Silmiesi turvallisuuden suhteen. Toisekseen tavallisten silmälasien sankoja ei ole suunniteltu yhtä vauhdikkaaseen menoon paikallaan pysyväksi kuin urheilulasien sangat voivat olla.

Urheilulasit vahvuuksilla on tuotteena suunniteltu urheilukäyttöön, materiaalivalinnat ovat sopivampia turvallisuuden osalta niin linssien rikkoutumisen kuin sankojen eri osien muotoilun osalta. Sangan eri osat voi olla valmistettu eri materiaaleista jotka parantavat turvallisuutta tai lasien paikallaan pysymistä ajaessa tai vaikkapa kaatuessa. Sankojen sekä osin myös linssien valmistusta ohjaa CE-normit joilla taataan riittävät ominaisuudet tuotteille. Linssit vahvuuksilla puolestaan ovat lääkinnällisiä laitteita ja niiden laatua sekä ominaisuuksia ohjaillaan tuosta näkökulmasta. Urheilulasien käyttömukavuus urheilusuorituksessa voi olla parempi ja lasien suojaavuudessa on ollut erilaiset suunnittelun lähtökohdat kuin tavallisten silmälasien suunnittelussa on todennäköisesti ollut.

Luonnollisesti näiden kaikkien ”lisälaitteiden” lisäksi hyvä tapa parantaa näkemistä voi olla näönkorjaus leikkauksella. Tässäkin on omat haasteensa, mutta esimerkiksi nuorille kaukokorjauksen osalta voidaan saada käytännössä toimiva vaihtoehto, jos leikkauksen kokee itselleen järkeväksi vaihtoehdoksi. Aikuisnäköisillä ei voida korjata leikkauksella kauko- ja lähinäköä. Joskus ratkaisuksi saatetaan ehdottaa leikkausta, jossa toisesta silmästä leikataan kaukonäön osalta korjattu ja toisesta lähinäön osalta korjattu silmä, mutta tällöin menetetään stereo- eli syvyysnäkö ja ollaan Mikon mielestä etiikan rajoilla korjauksia tehdessä.

Niin sanotuissa linssileikkauksissa taas silmän oma linssi eli mykiö korvataan keinomykiöllä, joka voi olla yksi- tai monitehoinen. Yksitehomykiön kanssa on samat haasteet kauko- ja lähinäön yhtäaikaisen korjaamisen suhteen kuin laserleikkauksessakin. Moniteholinssileikkauksessa puolestaan tehdään teknisesti samankaltainen lopputulos kuin aikaisemmin kuvatussa monitehopiilolinssissä, joten sekään ei välttämättä ole sopiva ratkaisu. Lopputuloksena voi ola käyttömukavuudeltaan erinomainen tapa korjata asiaa, mutta josta saattaa seurata näkemisen rajoitteita tai näköepämukavuutta. Pohdittavaa siis tässäkin riittää ja leikkauksista on hyvä muistaa, että täysin riskittömiä ne eivät ole koskaan.

Perehdytään hieman urheilulaseihin vahvuuksilla – mitä eri tapoja vahvuuksien tekemiseen urheilulaseihin on?

Aikaisemmin ainoa ja monen mielikuvissa tätä aihetta lähimpänä on adapteri jossa vahvuudelliset linssit liitetään laseihin. Tällöin käytössä on normaali urheilulasi jossa linssi ja sen alla erillisessä adapterissa oleva vahvuudellinen linssi, joka toimii hyvin isoihin vahvuuksiin kun muulaisen linssin mitoitus ei enää toimi. Adapterin käyttö sopii myös hyvin tilanteeseen jossa halutaan vaihtaa urheilulasin linssiä erilaisiin olosuhteisiin sopivaksi ja vahvuudellinen linssi alla säilyy ennallaan. Adapterilasien ylläpitäminen ja hoito on hankalampaa, kun linssien kaikkiin pintoihin käsiksi pääseminen edellyttää adapterin tai etulinssien irrottamista esimerkiksi niitä puhdistaessa. Jotkut kokevat myös, että adapterilasit huurtuvat herkemmin, mikä ainakin osittain pitää varmasti myös paikkansa. Toisaalta urheilulasin linssiä voi vaihtaa vuoden ja vuorokauden ajan sekä eri sääolosuhteiden mukaisesti.

Varsinkin isompien vahvuuksien kanssa adapterilasien optiikalle voi aiheuttaa haasteita se, että kun urheilulasi, johon adapteri kiinnitetään on kaareva ja silloin adapterissa olevat vahvuudelliset linssit asettuvat ”aurauskulmaan”, jolloin näköakselin kulkusuunta linssin läpi muuttuu vinoksi ja siitä seuraa aina enemmän tai vähemmän vääristymiä ja vahvuusvirheitä. Mitä suuremmat vahvuudet, sitä suuremmat haasteet ja plussalinssit ovat aina miinuslinssejä hankalampia.

Nykytekniikalla voidaan tehdä niin kutsuttuja freeform-linssejä, joissa linssien optiikka rakennetgaan lasiin muodostuvan todellisen näköakselin suunta huomioiden ja näin voidaan vääristymiä vähentää. Freeform-linsien avulla adapterilaseihin pystytään tekemään isompiakin vahvuuksia haarukalla noin +6.0 – -10.0.

Kehityksessä seuraava askel oli urheilulasit , joissa vahvuudet on suoraan linsseissä ja joissa on kaksi erillistä linssiä – siis perinteisen urheilulasin näköinen lasi, johon saadaan tehtyä linssit vahvuuksilla. Eri valmistajilla on erilaisia systeemejä vahvuuksien toteuttamiseksi, mutta tämänkaltaisissa laseissa periaatteessa pitäisi aina olla freeform-linssit.

Isompien vahvuuksien kohdalla, joidenkin valmistajien ratkaisu on tinkiä optisesti korjatun alueen koosta, jolloin vahvuudellista aluetta saattaa ympäröidä alue, jossa vahvuuksia ei varsinaisesti ole. Tällainen linssi on helpompi toteuttaa ja pienentää linssien reunapaksuutta, mutta korjaamaton alue aiheuttaa sen, että ajaessa tuntuma voi olla käyttäjästä riippuen kuin tunnelinäkö. Sillä lisäyksellä, että reunat käyttäytyy omituisesti vahvuudettomasta linssistä johtuen.

Tähän asti on puhuttu hyvin perinteisiltä urheilulaseilta näyttävistä urheilulaseista, mutta nykyisin niin kovin muodikkaat pleksityyppiset lasit on myös mahdollista tehdä vahvuuksin. Shield-tyyppisten lasien  isolla, yhtenäisellä linssillä voidaan saada aikaiseksi erillisiä linssejä parempi suojaavuus. Muutamien viime vuosien aikana on kehitetty mahdollisuus tehdä yhtenäiseen linssiin vahvuudet. Yleisin tapa on se, että pleksiin leikataan reiät, joihin vahvuudelliset lasit upotetaan. Ympärille jää täysin vahvuudeton alue. Tällaisissa laseissa vahvuudeton alue ei yleensä häiritse, kun on selkeä kohta jossa on vahvuus ja sen lisäksi on alue jossa vahvuudellista aluetta taas ei ole. Tällöin linssiin ei tule niin vahvasti väärän vahvuuden aluetta.

Viimeisin juttu tuotekehityksessä on yhtenäinen shield-mallinen linssi, jossa koko linssi on valmistettu yhdestä kappaleesta. Tällaisissakin laseissa siis linssin vahvuudellinen ja ei-vahvuudellinen osa erottuu selkeästi, mutta linssin etupinta on täysin saumaton. Jos tällaiseen linssiin yhdistetään peilipinta, ei vahvuudet näy ulospäin käytännössä lainkaan. Tällaiset linssit ovat tulleet markkoille viime vuoden aikana. Tässäkin tekniikassa rajoituksena on se, että suuremmilla vahvuuksilla linssien vahvuudellinen osa ei voi olla määräämättömän kokoinen.

Kasuaallimman malliset urheilulasit ei välttämättä ota ominaisuuksiltaan paljoakaan takkiin, mutta kehyksellisiä sankoja voidaan linssittää ”millä vain” linsseissä ja linssivaihtoehtojen määrä kasvaa aivan rajattomasti eri pinnoitteilla ja väreillä. Gravel-pyöräilyn ja bikebackingin yleistyminen on lisännyt kasuaalimpien urheilulasien kysyntää, koska moni varmasti ajattelee mahdollisuutta käyttää urheilulaseja myös muutoin aurinkolaseina. Erityisesti tämä kiinnostaa kun muutoinkin on pakattava mahdollisimman vähän tavaraa mukaan. Kasuaalimmat urheilulasit tummuvilla linsseillä voi olla bikepackaajalle näppärin valinta, kun samoilla laseilla pärjää sujuvasti vuorokauden ympäri ja tien päältä terassille.

Entäs goggle-malliset lasit fullface kypärän kaverina?

Teoriassa gogglen tekeminen vahvuudellisella aslueella on mahdollista, mutta kukaan ei tiettävästi sitä tee, mutta jännä nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan tältä osin. Myynnissä on goggle-mallisia laseja joiden suunnittelussa on ajateltu mahdollisuutta käyttää silmälaseja yhdessä näiden lasien kanssa, tällainen vaihtoehto löytyy esimerkiksi Alpinalta. Goggleihin löytyy yleiskäyttöisiä adaptereita joilla voidaan kiinnittää vahvuudelliset linssit goggle-mallisten lasien runkoon, ilman että käytät kaksia laseja päällekkäin.

Kuinka isoja vahvuuksia on mahdollista tehdä?

Erilaisten linssien tekeminen juuri haaveilemiisi sankoihin riippuu vahvuuksista ja silmäterävälistä, mutta +2 – -4 skaalalla useimmat vahvuudelliset lasivaihtoehdot ja toteutustavat ovat mahdollisia. +4 – -6 vahvuuksista puhuttaessa vielä aika moni asia on mahdollisuuksien rajoissa. Sitä suuremmilla vahvuuksilla asiat alkavat käydä huomattavasti vaikeammiksi ja usein adapteri jää ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Verrokkina todettakoon, että tavallisten silmälasien kanssa jopa -15 ja sitä suurempienkin vahvuuksien tekeminen linssiin on mahdollista.

Toimivatko tummuvat linssit urheilulaseissa?

Fotokromaattinen linssi toimii kaikissa vaihtoehdoissa, mutta kaikissa käyttötilanteissa välttämättä ei niin hyvin. Haasteita fotokromaattisissa linsseissä tulee ensimmäisenä kylmässä. Linssit tummentava kemiallinen reaktio on lämmön suhteen käänteinen siten, että kylmä voimistaa tummumista. Lisäksi tummumisen määrä ei ole yksistään näkyvästä valosta riippuvainen vaan myös uv-säteilyn määrä vaikuttaa siihen. Pilvinen pakkaskeli on tummuville linsseille hankalin ja varsinkin silloin, jos sattuu olemaan pilvi, joka blokkaa näkyvän valon tehokkaasti, mutta päästää uv-säteilyn läpi. Tällaisissa keleissä monet tummuvat linssit tahtovat tummua tarpeettoman tummiksi. Linssien tummumisprofiileissa on kuitenkin eroja ja myös tummumisväri vaikuttaa siihen, että kuinka hyvin tai huonosti linssit toimivat talvikäytössä.

Kuitenkin tummuvuus on ominaisuus joka ns. meikäläisissä olosuhteissa hyvä valinta. Hyvin toimiva tummuva linssi on paras vaihtoehto Mikon mielestä, jolloin kompromisseistä huolimatta pärjätään yksillä laseilla kesästä talveen.

Lasien ulkonäköä miettiville tiedoksi, että on mahdollista tehdä tummuva linssi peilipinnalla, mutta peilipinnat peilaa myös silmään päin ja se saattaa häiritä jonkun näkemistä.

Miten ehkäistä linssien huurtumista?

Asia on hyvin yksilöllinen, kyse on kuitenkin siitä kuinka paljon hikoilee ja miten lasit istuvat kasvoille. Ei voi sanoa että olisi huurtuvia laseja ja ei huurtuvia laseja.

Paremmin suoijaava lasi voi huurtua helppommin todennäköisesti heikommasta ilmavirrasta kasvojen ja linssien välissä, mutta asia ja kokemus voi mennä myös toisin päin. Ehkä etäisyys kasvoista on asia joka auttaa peittäviäkin laseja pysymään huurtumatta.

Linsseille on olemassa huurtumista vähentäviä pinnotteita, mutta niitä ei yleensä ole tarjolla urheilulasivalmistajien omiin vahvuudellisiin linsseihin. Pinnoitteista voisi olla apua linssien huurtumattomuuden suhteen, mutta ne eivät välttämättä ole kovin kestäviä ja sitä kautta eivät myöskään kovin pitkäaikainen ratkaisu ongelmaan. Erilaisia kemikaaleja huurteen estoon on ja niiden joukosta löytyy myös ihan hyviä vaihtoehtoja, mutta nekään eivät yleensä kokonaan poista ongelmaa, mutta saattavat helpottaa paljonkin.

Miten lasien päässä pysymistä voidaan parantaa?

Kuten silmälasienkin kanssa, myös urheilulaseissa säädettävyys tuo sopivuuden. Monesti urheilulasien materiaalit eivät välttämättä ole parhaiten sopivia säädettävyyteen. Juuri sinulle sopiva säädettävä lasi on avain onneen, jolloin ne saa säädettyä nenätalloilla ja aisan päitä olisi hyvä pystyä säätämään ainakin lämmittämällä jos ei muuten.

Kypärän kanssa käytettäessä on tärkeää, että  lasien aisan päät pitäisi saada säädettyä kypärän niskapannan päältä pois. Tässäkin korostuu säädettävyys silloin, kun kypärä vaihtuu.

Mitä eroa on hyvillä laseilla ja halpalaseilla?

Halvoissa laseissa, eli niissä kiinalaisten nettikauppojen tuotteissa isoin päätös tässäkin tuotteessa on se, että jos henkisesti ei häiriinny siitä, että joku tekee tuotekehityksen ja kiinasta tilaamalla ostaa kopion joka osuu melkein samaan, asiassa ei ole ongelmaa. Muutoin on vaihtoehtoja.

Optiikassa voi olla eroja valmistuspaikasta ja tavoista johtuen, mutta linssit on kehittyneet niin pitkälle, että niin sanotusti kaikki toimii, mutta värit ja pinnoitteet tekee sen ettei joku linsseistä toimikaan kaikissa olosuhteissa kuten kuvittelisi. Räikeimpänä esimerkkinä fotokromaattiset linssit jotka tekevät tummuuden vaihtuessa raitoja linssiin ja muita heikommin havaittuja toimintahäiriöitä.

Yksityiskohtien tekeminen maksaa ja niillä saa säädettävyyttä sekä pidempikestoisia tuoteita. Näihin laadukkaampiin tuotteisiin saa yleensä varaosia vielä pitkän ajan jälkeenkin.

Linssimateriaalit vaihtelevat eri hintaluokissa merkittävästi. Trivex materiaali alkaa olla laadukkaissa laseissa varsin yleinen. Se on alunperin sotilaskäyttöön kehitetty tuote joka on joustavaa ja sirpaloitumatonta materiaalia. Tästä materiaalista voidaan valmistaa tummuvia linssejä vahvuudella.

Miten laseja huolletaan?

Yksinkertainen tapa, riittävän usein tehty vesipesu, laimennetulla tiskiaineliuoksella tai varsinaisella lasienpesuaineella. Lasien pesu tulisi tehdä mahdollisimman usein, mielellään jokaisen käytön jälkeen. Pesun jälkeen huolellinen kuivaus talouspaperilla – sellaisella vähän paremmalla talouspaperilla, joka ei ole kuin linnunpöntön hiontaan valmistettua, on täysin toimiva ratkaisu kuivaamisen osalta. Muista käydä ostopaikassa toteamassa ruuvien kireys ja säätöjen kohdillaan olo määräajoin, sillä tavalla lasisi pysyy pidempään kunnossa ja sopivina.

Optikon puheille on syytä palata näöntarkastukseen 2-3 vuoden välein jos ei huomaa oireita, mutta tiedostat kyllä tarpeen kun olet laseja käyttänyt.

Lopuksi

Olipa hyvä sukellus aiheeseen tätä kirjoittaessani. Olin vääristä tietolähteistä johtuen asian suhteen hakoteillä, mutta Mikko Sten ohjasi minut hyville urille seuraavaa lasien päivitystä ajatellen. Hienoa, että löytyi lisää speksattavaa näihin pyörähommiin ja minua ei ainakaan saa tuonne ketjuliikkeisiin seuraavia laseja vaihtamaan, koska huomasin taas miten erikoisliikkeistä saa aivan eri tasolla olevaa palvelua. Katse Optikko, Sanomatalo, Helsinki – sinne siis 🙂

Kaikki artikkelin kuvat on Mikko Stenin omia kuvia.