Testissä pieni, mutta pippurinen Garmin Edge MTB

Pieni, mutta kestävä

Garmin Edge MTB:n näyttöä kiertää iskuja vaimentava kumipintainen rakenne. Painikkeet on integroitu kumipinnoitteeseen, joten riskiä veden ja mudan kulkeutumisesta painikkeiden ja rungon väliin ei ole. IP-luokitukseltaan Edge MTB on IPX7, eli se kestää satunnaisen upottamisen enintään 1 metrin syvyiseen veteen enintään 30 minuutiksi. Toisin sanoen Edge MTB olisi kuin kotonaan vuoden takaisen Simpsiön endurokisan kaltaisissa mutaralleissa.

Ulkoisilta mitoiltaan Edge MTB on suhteellisen pieni (50,4mm x 77,8mm x 19,8mm) ja painoa sillä on ainoastaan 58g. Näyttö on hieman tulitikkuaskia pienempi (nurkasta nurkkaan mitta 54mm). Se on siis pieni, mutta suoritusdata on helposti luettavissa tilanteesta riippuen. Endurolle ja DH:lle tyypillisesti datan seuranta suorituksen aikana on tarpeetonta, joten näytön ei tarvitsekaan olla suuri. Kompaktin koonsa ansiosta Edge MTB ei vedä huomiota itseensä ajon aikana vaan se keskittyy datan keräämiseen ja antaa kuskille työrauhan.

Garmin Edge MTB on varustettu vahvalla Corning Gorilla Glass-näytöllä, mistä puuttuu kosketusnäyttötoiminto, mutta se on mielestäni perusteltua. Märissä olosuhteissa hanskat kädessä valikoissa navigointi käy Edge MTB:n seitsemän painikkeen kautta huomattavasti helpommin ja tarkemmin. Painikkeiden sijoittelu ja toiminnot ovat samanlaiset kuin muissakin Garminin Edge-tuoteperheen laitteissa. Näin ollen Garminiin tottuneelle Edge MTB:n valikoissa navigointi ja käytön opettelu käy joutuisasti.

Muista Edge-laitteista poiketen Edge MTB:stä puuttuu wifi, eli datansiirto laitteesta Connect-sovellukseen tapahtuu Bluetoothin avulla. Muuten Edge MTB on täysin yhteensopiva muiden Garminin tuotteiden kanssa, kuten valot, tutka sekä tehon ja sykkeen mittaus. Edge MTB yhdistyy myös muihin Bluetooth-yhteyttä käyttäviin laitteisiin ja sensoreihin, kuten esim. sähköpyörät ja muun merkkiset tehomittarit. Akunkestoksi Garmin lupaa Edge MTB:lle 14h vaativissa oloissa ja 26h virransäästötilassa.

Edge MTB:hen yhdistetty sähköpyörä saa automaattisesti ajon aikana käytettävissä oleviin ikkunoihin oman näkymänsä. Datakentät on muokattavissa käyttäjän vaatimusten mukaan.

Useita kiinnitystapoja

Kuten jo tämän julkaisun aiemmista kuvista kävi selväksi, Edge MTB:n kiinnitys ohjaustankoon käy varsin siististi Garminin omalla myyntipakkaukseen sisältyvällä lyhytvartisella säädettävällä kiinnitystelineellä. Olen itse käyttänyt pääosin tätä ohjaustankokiinnitystä. Edge MTB on riittävän pieni, ettei sen läsnäolo tangossa ole häiritsevää.

Edge MTB:n voi kiinnittää vaihtoehtoisesti myös pyörän vaakaputkeen. Kisapäivinä tämä voi olla jopa välttämätöntä, sillä numerolappu ottaa vaatimansa tilan ohjaustangon edestä. Kiinnitys vaakaputkeen tapahtuu kumiremmillä ja vaakaputkea myötäilevällä tukevalla telineellä. Tartuntapinnaltaan telineen pohjaan kiinnittyvä kumialusta on melko tasainen, mikä sopii lähes poikkeuksetta kaikkiin hiilikuitu- ja alumiinirunkoihin.

Garmin ei ole myöskään unohtanut ”steel-is-real”-jengiä, sillä myyntipakkauksen mukana tulee myös pyöreäprofiiliseen teräsputkeen hyvin istuva kumialusta, mikä asettuu nätisti telineen ja pyörän rungon väliin. Kumihihnan voi korvata myös ruuvilla, mikäli pyörän rungossa on sille valmiit kierteet. Myyntipakkauksen mukana tulee vielä ohut varmistuslenkki, minkä voi halutessaan kiinnittää Edge MTB:hen ja pujottaa tangon tai rungon ympärille. Se on ihan hyvä tapa varmistaa laitteen tallessapysyminen mahdollisten kaatumisten varalta.

Ajoitusporteista apua ajolinjoihin

Pienestä koostaan huolimatta Garmin Edge MTB on pakattu täyteen Edge-tuoteperheen mittaus- ja datankäsittelyominaisuuksia. Jätän tässä jutussa suurimman osan näistä mainitsematta, sillä niitä todella on PALJON ja monelle ne ovat entuudestaan hyvinkin tuttuja. Sen sijaan poimin ominaisuustarjonnasta ne ominaisuudet, millä tämän Edge-mallin kirjainyhdistelmä ”MTB” perustellaan.

Ajoitusportit on yksi merkittävimmistä uusista ominaisuuksista, minkä Edge MTB tarjoaa. Niiden avulla on mahdollista seurata väliaikoja ja suorituskykyä perusajossa tai kisassa reaaliaikaisesti (tai suorituksen yhteenvedosta jälkikäteen) asettamalla reitille virtuaalisia ajanottoportteja. Portit asetetaan ajamalla haluttu rata ensin läpi. Lähtö- ja väliaikaportit asetetaan pysähtymällä radan kohdissa, mihin ne halutaan. Pysähdyksen jälkeen portin suunta asetetaan reitin suuntaisesti ja piste tallennetaan. Ensimmäisellä kerralla on syytä kalibroida Edge MTB:n kompassi, sillä muuten porttien suuntaus ei toimi oikein. Porttisarjan viimeinen portti toimii automaattisesti maalina eli maaliporttia ei määritellä erikseen.

Kun kaikki portit on määritelty, tulee sarja tallentaa (ja nimetä) ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Porttisarjoja voi tehdä useita ja yhteen porttisarjaan voidaan tallentaa enintään kymmenen porttia. Porttisarjojen yhteydessä huomionarvoisena nostona mainittakoon, että yhden harjoituksen aikana voit ajaa vain yhtä porttisarjaa. DH-harjoittelussa esimerkiksi kisaviikonlopun harjoituspäivänä, kun ajetaan vain yhtä rataa, tämä toimii täydellisesti, mutta useiden erikoiskokoiden endurokisojen harjoituksissa toiminto ei ole ideaalinen.

Hyödyntääksesi ajoitusportteja endurokisaviikonlopun harjoituksessa joudut pilkkomaan treenipäivän harjoitukset kullekin erikoiskokeelle omaksi harjoitukseksi. Tämä vaatii myös tiettyihin harjoitusrutiineihin tottuneelta kisakuskilta tapojen muutosta. Harjoituspäivän ajankäyttö ajoitusporttien kanssa harjoitteluun ei ainakaan omasta kokemuksestani ole se tehokkain tapa hyödyntää harjoitteluun varattu aika.

Endurokuskille Garminin ajoitusporteista varmasti suurin hyöty on kisojen ulkopuolella tapahtuvassa lajiteknisessä harjoittelussa. Jos harjoituksessa käytetty enduroreitti tarjoaa useita linjavaihtoehtoja, on niistä itselle nopein linja helppo todentaa ajanottoporttien avulla. Ainakin teoriassa tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ajosilmää nopeampien ajolinjojen hahmottamisessa, kun saat datan vahvistamaan tunnetta nopeimmasta ajolinjasta …ja vielä reaaliajassa. Jos harjoittelet ajoitusporttien avulla paikassa, missä siirtymä takaisin lähtöpisteeseen tehdään samaa jälkeä pitkin porttien läpi, onnistuu sekin ongelmitta. Portit toimivat vain niille asetettuun suuntaan, joten ”väärään” suuntaan niiden läpi ajettaessa ajanotto ei mene sekaisin. Porttien väliajat tallentuvat harjoitukseen ja ne on nähtävillä harjoituksen yhteenvedosta joko suoraan laitteelta tai Garminin Connect-sovelluksesta puhelimella tai tietokoneella.

Loin takapihani metsikön poluille testiradan, mihin lisäsin lähtöportin ja neljä väliaikaporttia. Ajoin havainnollistamismielessä radan neljä kertaa läpi. Kolme ensimmäistä vetoa ajoin nostaen pikkuhiljaa vauhtia. Neljännen ja samalla harjoituksen viimeisen kierroksen ajoin vähän hitaammin. Kun rata on ajettu ”maaliin” viimeisen väliaikaportin läpi, Edge MTB näyttää rataan kuluneen kokonaisajan (näytössä ”Kerran aika”) sekä eron nopeimpaan kierrokseen. Näytön alareunassa näkyvä ”Osan aika” tarkoittaa viimeistä väliaikaa.

Garmin Edge MTB tarjoaa harjoituksen yhteenvedossa näkymän, missä on esitelty vain viimeisin kierros ja nopein kierros väliaikoineen. Syynä tähän lienee se, että väliaikataulukot voivat paisua suuriksi, jolloin niiden esittäminen Edge MTB:n näytöllä käy vaikeaksi. Kaikki data kuitenkin tallentuu laitteeseen ja se on tarkasteltavissa selkeämmin Garminin Connect-sovelluksessa. Ajoitusportteja ajettaessa Edge MTB:n 1 Hz:n GPS-pisteiden tallennusnopeus kasvaa 5 Hertsiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Edge MTB tallentaa GPS:n sijaintitietoja viisi kertaa sekunnissa eli tällöin GPS:ään perustuva sijaintitieto on tarkempaa.

Hyppydatat talteen

Hyppydatan tallentaminen ei Garminin laitteille ole uusi juttu, sillä se ominaisuus on ollut tarjolla jo useissa vanhemmissakin Edge-laitteissa. Hyppäämiset ja ilmalennot ovat maastopyöräilyn eri alalajeille ominaista, joten olisi lähes laitonta jättää tämä ominaisuus pois Edge MTB:stä. Garminin laitteet, kuten myös Edge MTB, tunnistavat hypyt automaattisesti ja jopa kehuvat leiskautuksiasi reaaliajassa iloisella piippauksella. Lisäksi ne laskevat kunkin hypyn nopeuden, matkan ja ilmassaoloajan sekä laskevat niiden perusteella hypyn kokonaispisteet. Kun tarkastelet tallennettua suoritusta Garmin Connectissa, näet kaavion hyppytiedoistasi. Lisäksi kunkin hypyn sijainti näkyy reitin varrella suorituskartassa. Siten voit arvioida hyppyjäsi ja vertailla samalla polulla ajan kuluessa tekemiäsi hyppyjä.

Enduro- ja alamäkiajoprofiilit suodattavat hissinousut ja shuttlekyydit

Enduro-ajoprofiili seuraa kokonaisnousua ja -laskua joka kerralla ja koko ajon ajalta. Alamäkiprofiili aloittaa uuden kierroksen aina laskun lopussa, joten paluu huipulle esimerkiksi hissillä ei vaikuta ajotilastoihin. Alamäkeen ajettaessa ajoitusporttien tavoin mittaustaajuus muuttuu automaattisesti yhdestä Hertsistä viiteen. Nämä ominaisuudet jäi rehellisyyden nimissä vähemmälle huomiolle, mutta uskoisin etenkin alamäkiajoprofiilista olevan eniten hyötyä ulkomaiden ajopaikoissa, missä palveluntarjoaja hinailee pyöriä Hiluxilla huipulle samalla kun takapenkillä somea päivittävät alamäkikuskit keräävät KOMit maanteiden noususegmenteiltä.

Trailforks- ja Garmin TopoActive-kartoista reittitietoja

Kuraläpän nimeltämainitsemattoman entisen Strava-legendan on tiedetty tykkäävän sananmuunnoksista segmenttien nimeämisessä. Herralta oli näemmä päässyt livahtamaan muutamia segmenttejä myös Trailforksin puolelle. Olin kyllä lukenut Garminin sivuilta heidän käyttävän Trailforksin karttoja, mutta sisäistin asian vasta ollessani lenkillä lähimetsässä. Karttaani piirtyi yhtäkkiä tuttu nimi muutaman vuoden takaa. Edge MTB:n esiladatut Trailforks-kartat tosiaan tarjoavat reittitietoja vastaantulevista poluista, niiden pituuksista ja korkeuseroista.

Pohjanmaalla ei suuria korkeuseroja ole, mutta Garminin ClimbPro-noususuunnittelija haistaa nekin vähäiset. Ominaisuus poimii edestä tulevat nousut automaattisesti ja näyttää ne omassa näkymässään. Näkymässä on kartan lisäksi esitelty nousuprofiili, jonka avulla voit säädellä voimiasi edessä olevien haasteiden suhteen. Näkymässä näkyy myös jo kiivetty osuus, mistä on helppo päätellä kuinka paljon kurjuutusta on vielä edessä. Tämä oli mm. Himos Epicissä aika hyvä ominaisuus.

Ajan toisinaan lenkkejä ilman sen suurempaa reittisuunnittelua. Kotipoluilla ei voi enää eksyä ja joskus reitinvalinta ”lennosta” tuo kaivattua vapautta pyöräilyyn. Garmin Edge MTB:stä löytyy ominaisuus, mikä ehdottaa vastaantulevasta haarasta eri polkuvaihtoehtoa. Näiden reittien tiedot ovat myös peräisin Trailforksin kartoista. Ominaisuus tarjoaa etäisyyden lisäksi kokonaisnousun tai -laskun sekä polun vaikeustason. Reitin valinta käynnistää navigointiotoiminnon. Tämä voi olla hyödyllinen toiminta vierailla poluilla.

Yhteenveto

Garmin Edge MTB on nimensä mukaisesti suunnattu maasto- ja alamäkikäyttöön sopivaksi pyörätietokoneeksi. Fyysisiltä mitoiltaan se on pieni, kevyt ja kestävä sekä se sisältää kiitettävän määrän maastopyöräilyspesifisiä ominaisuuksia. Jos etsit nimenomaan maastopyöräilyyn ja sen alalajeille optimoitua laitetta kevyellä rakenteella, hyvällä akunkestolla ja tarkalla seurannalla, tämä voi olla sinulle.