Bobin 7 suosikkia vuodelta 2025

Kisaaminen kaverin kanssa (Saariselkä MTB)

Yksi vuoden kohokohdista oli kokemus, jonka sain Saariselkä MTB:n parikisasta. Kuinka monenlaisista nyansseista kahdestaan kisaaminen oikeasti rakentuukaan. Vaikka pari olisi paperilla tasavahva, päivien välillä voi olla isoja eroja sen suhteen, kuka vetää ja kuka roikkuu. Toisinaan oma jalka on terävä, toisinaan huomaa katsovansa kaverin takarengasta ja toivovansa, että päivä loppuisi pian. Ja juuri tästä syntyy se jatkuva pieni optimointi, jonka avulla haettiin joukkueelle sopivaa vauhtia. Yksin kisaaminen ei tarjoa mitään vastaavaa.

Saariselkä oli tälle kaikelle täydellinen näyttämö. Maisemat olivat upeat, reitit monipuoliset ja fiilis sellainen, että alue on kuin suunniteltu upeiden kokemusten syntymiseen. Toivoisin, että Suomessa nähtäisiin enemmän tämän tyyppisiä kilpailuja, sillä ne tuovat lajiin jotain aidosti erilaista. Itse aion ainakin palata Saariselälle saman formaatin äärelle.

Lyhyet kammet

Lyhyet kammet eivät ole minulle uusi villitys, ja olen käyttänyt niitä jo aiemminkin, mutta tänä vuonna menin kokeiluissa taas hieman pidemmälle. Ja hyvä niin. Huomasin nopeasti, että lyhyempi kampi tekee ajamisesta rennompaa ja pyörityksestä tasaisempaa, etenkin kun oma liikkuvuus ei ole parhaasta päästä. Maastossa kivet kolisevat vähemmän, mutta tärkein hyöty tulee siitä, että tehoa pystyy tuottamaan tasaisemmin koko kierroksen ajan. Keskiteho ratkaisee, ei hetkellinen piikki kampien ollessa vaakatasossa.

Gravelissä 160mm kammet ovat mahdollistaneet matalamman asennon, maastossa 165 milliset tuntuu luontevalta ja endurossa 155 milliset vaikuttavat parantaneen tasapainoa ja liikkuvuutta pyörän päällä. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen rohkeasti kokeilemaan selvästi lyhyempää mittaa. Pieni ero (2.5mm) ei mielestäni ole kovin relevantti muutos, mutta viisi milliä tai enemmän kertoo nopeasti, voiko lyhyempi kampi tehdä ajamisesta sujuvampaa ja mukavampaa.

Cycplus AS2 Ultra

Tässä yksi kampe lisää, jota en aiemmin tajunnut tarvitsevani. Kyseessä on erittäin pienikokoinen digitaalisella näytöllä varustettu sähköinen kompressori. Näiden markkinat alkavat olla hyvin saturoituneet siinä mielessä, että vaihtoehtoja on jo tarjolla lähes jokaiseen mieltymykseen. Itse päädyin AS2 Ultraan siitä syystä, että halusin pumpun olevan pieni, mutta sisältävän silti digitaalisen näytön.

Ette ehkä ensitilassa usko (tai ainakaan minä en uskonut), mutta tämän hankinnan jälkeen en ole erillistä digitaalista painemittaria käyttänyt kertaakaan. Myöskin jalkapumpun rooli on nykyään enemmän liitännäinen tubeless-asennuksiin.

Tämä on tuote, jollainen mielestäni kaikilla pyöräilijöillä on oltava. Täydellinen (tai vähintään ihanteellinen) laite, jolla tarkastan ja täytän renkaani ennen jokaista lenkkiä. Tunnen tietynlaista tarvetta tietää desimaalin tarkasti rengaspaineeni ennen lenkkiä ja tällä se onnistuu sillä upealla lisämausteella, että samalla kertaa se myös täyttää renkaani tavoitepaineeseen. Säästän aikaa ja samalla nautin elämän helppoudesta.

Oakley Meta Vanguard

Oakley Meta Vanguardit olivat sellainen tuote, jota en aluksi tiennyt tarvitsevani. Kun tarve kuitenkin konkretisoitui, halusin välittömästi päästä kokeilemaan, miltä ne oikeasti tuntuvat käytössä. Ne eivät ole täydelliset, eivät edes lähellä sitä, mutta silti ne ovat mielestäni ainoat älylasit, joita voisin kuvitella käyttäväni urheilussa.

Suurin vahvuus on se, että ne tekevät jotain aidosti uutta ja tekevät sen toimivasti. Samassa paketissa on action-kamera, handsfree-kuulokkeet mikrofonilla sekä Oakleylle tyypilliset, laadukkaat urheilulasit. Tämä on kokonaisuus, josta olen valmis maksamaan, koska se toimii juuri siinä käytössä, johon se on tehty. Yksi kohokohdista on puheluominaisuus. Se toimii hämmentävän hyvin. Vastapuoli ei voi kuunapäivänä arvata, että olet pyörän päällä, sillä tuuli, suhina ja muut ajon aikaiset häiriöäänet on saatu suodatettua lähes kokonaan pois.

Näiden lasien myötä olen päässyt kokemaan jotain uutta, ja tällaisia oivalluksia ei tule vastaan joka vuosi. Ulkonäkö ei aluksi ollut aivan sitä, mitä ajattelin tarvitsevani, mutta käytön myötä siihen on alkanut suhtautua eri tavalla. Itse asiassa olen huomannut jopa pitäväni niiden ilmeestä. Suurin heikkous on akunkesto, joka jää väistämättä rajalliseksi, mutta se on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon lasien keveyden. Päässä ei yksinkertaisesti uskoisi, kuinka paljon tekniikkaa niihin on saatu mahdutettua. Istuvuus on erinomainen, yhdet parhaista Oakleystä mitä olen koskaan käyttänyt.

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa sukupolvea, mutta siihen asti ajan näillä laseilla enemmän kuin tyytyväisenä.

Specialized Chisel FS

Favero Assioma Pro MX-2

Olen koukussa. Sen voi jo myöntää. En halua ajaa ilman tehomittaria, ja jossain vaiheessa siitä on tullut enemmän tapa kuin valinta. Vuosien varrella käytössä on ollut useampi erilainen ratkaisu, mutta yksi niistä on noussut ylitse muiden. Favero Assioma Pro MX2 -tehopolkimet ovat olleet ajossa nyt reilun vuoden, pääosin gravel-käytössä, eikä niistä ole tullut vastaan ainuttakaan ongelmaa. Ei katkoksia, ei kummallisuuksia, ei selittelyjä. Se on ollut jopa hämmentävää. Luotettavuus on ollut niin korkealla tasolla, että siihen on lakannut kiinnittämästä huomiota, ja se on ehkä paras mahdollinen kehu tällaiselle tuotteelle.

Toinen asia, joka on tehnyt vaikutuksen, on ajotuntuma. Polkimet tuntuvat yllättävän vakaalta ja täsmälliseltä. Kytkentä klossiin on selkeä ja varma, ja fiilis on lähempänä maantiepoljinta kuin mitä maastopolkimelta odottaisi. Itse asiassa niin hyvä, että en ole kokenut tarvetta vaihtaa maantiepolkimia gravel-pyörään edes asfalttilenkeille, vaan olen ajanut käytännössä koko vuoden näillä samoilla polkimilla.

Akunkesto on ollut enemmän kuin riittävä, latauksia on tarvittu vain harvakseltaan. Huolettomuus onkin ehkä se sana, joka näitä parhaiten kuvaa. Kun mittaus tapahtuu molemmilta puolilta ja data on johdonmukaista, addikti saa juuri sitä mitä hakee. Ja koska tehopolkimet on helppo siirtää pyörästä toiseen, uskon että nämä ovat monelle juuri se vastaus kysymykseen, jota ei vielä osannut edes esittää.

Hiihto

Hiihto on sellainen aihe, jonka olisin melkein halunnut nostaa listan kärkeen, mutta välttääkseni turhaa veren kiehumista jätin sen suosiolla loppuun. Hiihto herättää tunteita, puolesta ja vastaan, sen kaikki tietävät. Siitä huolimatta on vaikea kiistää yhtä asiaa. Treenimuotona hiihto on aivan loistava. Se kuormittaa koko kehoa ja hengityselimistöä tavalla, johon pyöräily ei pysty. Ei ole sattumaa, että moni huipputason pyöräilijä hiihtää aktiivisesti kilpailukauden ulkopuolella, joillekin se on jopa yllättävän tärkeä osa kokonaisuutta.

Maastopyöräilijälle hiihto on erityisen arvokasta yläkropan kannalta. Se vahvistaa käsivarsia, selkää ja keskivartaloa lähes kuin salitreeni, joka muuten jäisi helposti tekemättä. Totta kai hiihto vaatii hieman enemmän vaivaa kuin ovesta ulos juokseminen. Varusteet, keli ja voitelut kuuluvat pakettiin. En tiedä, onko se trendikästä tai seksikästä, eikä oikeastaan kiinnosta. Suosittelen sitä silti vahvasti.

Jos mahdollisuus on, käy kokeilemassa. Vauhdilla tai tyylillä ei ole väliä. Kun hengästyy, tulee hiki ja lihaksissa tuntuu, hiihto on tehnyt tehtävänsä.