Kuraläpän valokeila: Emmi Lehto

Kuka olet ja mitä teet pyöräilyn parissa?

Hei! Olen Emmi Lehto, 33-vuotias pyöräharrastaja Tampereelta. Pyöräilyn parissa minut saa eniten innostumaan vauhti ja alamäet, mutta nautin myös tekniikan hiomisesta ja uusien reittien tutkimisesta. Käyn jonkin verran kisoissa ja vietän paljon aikaa poluilla ja bikeparkeissa – puolison tai ystävien kanssa.

Olen myös mukana 03 Hardline-yhdistyksessä ja yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehitämme parhaillaan uutta alamäkipyöräreittiä Hervannan rinteille.

Miten ja milloin päädyit maastopyöräilyn pariin?

Mieheni oli nuoruudessaan harrastanut pyöräilyä, ja ostin hänelle TahkoMTB-lipun yllätyksenä ja haasteena kokeilla vanhaa harrastusta uudelleen. Hän innostui, ja muutama vuosi myöhemmin ihmettelin, miten tuo laji voi olla niin hauskaa, että hän kävi joka viikonloppu neljän tunnin pyörälenkeillä.

Itse pidin pyöräilyä aika tylsänä lajina (ajoin vanhalla Tunturilla vain työmatkaa), kunnes hän vei minut lainapyörällä ensimmäisen kerran Lamminpään maastoihin. Pelotti hirveästi ja roikuin jarrussa kiinni koko lenkin. Rehellisesti ottaen maailma aukesi ihan eri tavalla, kun tajusin, millaisessa maastossa pyörällä pystyy ajamaan.

Kahden lenkin jälkeen ostin ensimmäisen pyöräni, YT Jeffsyn, vuoden 2018 lopussa. Vuonna 2019 pääsin alkukaudesta ensimmäisen kerran Sappeelle ajamaan, ja ymmärsin, että tässä lajissa hauskin puoli on alamäki ja vauhti. Kävin samana vuonna jo Laajavuoressa kisaamassa, vaikka kokemusta oli… noh, sanotaan vaikka, että vähemmän kuin mitä olisi pitänyt olla. Taisin kaatua kisassa ainakin kaksi kertaa, taluttaa pahimmat kivikot ja sijoittua viimeiseksi. Kotona piti oikoa vaihtajankorvaketta, mutta taisin jo kuitenkin tarkistaa missä seuraavat kisat olisi.

Millä pyörällä ajat mieluiten ja miksi?

Onnekkaasti minulla on nykyään kolme pyörää: Specialized Turbo Levo, Canyon Spectral ja YT Tues. Tuesin ostin tänä vuonna ja se on ensimmäinen järeämpi pyörä minulle – tällä hetkellä se onkin selkeä suosikkini alamäkikauden ollessa vielä käynnissä.

Syksyllä Levo pääsee varmasti taas ahkerampaan käyttöön, ja Spectralia käytän fiiliksen ja kunnon mukaan. Spectral on ihan mahtava pyörä ja jos minulla olisi vain yksi pyörä, se toimisi oikeastaan kaikkeen. Se on riittävän monipuolinen niin ylämäkiin, alamäkiin kuin teknisille poluille.

Mikä on tähän mennessä paras pyöräilykokemuksesi?

Monia huippuhetkiä on jäänyt mieleen joko itsensä ylittämisestä tai vaikealta tuntuvan asian oppimisesta. Kaikista hienoin fiilis on kuitenkin se, että pystyn ajamaan.

Painin vuodet 2020–2023 pahojen selkäkipujen kanssa ja pohdin usein harrastuksen lopettamista. Ravasin lääkärissä, toimenpiteissä ja fysioterapiassa. Jeffsyn myyminen oli tosi kova pala, koska ajattelin, etten enää pysty harrastamaan lajia. Kävelykin oli jo vaikeaa, saati se että voisi ajaa täysiä kivikossa tai hyppyjä.

Tilalle kuitenkin ostin sähköpyörän, joka mahdollisti itselleni harrastuksen jatkumisen lenkeillä. Selkäni ei ole maagisesti parantunut, mutta minä olen vahvempi. Edessä on varmasti vielä uusia haasteita ja mahdollinen leikkaus, mutta katson taaksepäin ja olen onnellinen, mihin asti olen nyt päässyt prosessissa – mikään yksittäinen onnistuminen ei vedä sille fiilikselle vertoja.

Suuri kiitos noina huonoimpina hetkinä fys. Tuuli Lehtimäelle, joka auttoi kuntouttamaan selkää ja jaksoi valaa uskoa. Vielä v. 2024 kun selän tilannetta ihmeteltiin uusimmista MRI kuvista: Tuuli sanoi mulle “Et sä mitään lopeta!” ja kuten näkyy, harrastus on jatkunut.

Mikä motivoi pyöräilemään?

Parasta on pyöräillä ystävien kanssa ja jakaa lajin ilo siinä hetkessä. Tänä vuonna on Suomessa tehty historiaa kun SuomiDH kisoihin on löytynyt hurja määrä naisia kisaamaan. On mahtava katsoa miten jokainen meistä on ylittänyt itsensä tällä kaudella. On ihan eri asia tulla kisoihin, kun sielä on paljon kilpasiskoja mukana ja toivon että me ollaan tällä porukalla motivoitu myös muita naisia ensi kaudelle osallistumaan N-Eliteen.

Myös kehittyminen motivoi minua, joskin osaan myös tehdä siitä itselleni mörön. Kehittyminen tapahtuu sykleissä, jolloin kehitys ei ole aina niin huomattavaa, mutta silloin kun tajuaa kehittyneensä – tunnen aitoa iloa.

Mikä on tavoitteesi pyöräilyn suhteen kuluvalle kaudelle?

Tällä hetkellä alamäkipyöräilykausi lähenee loppuaan ja kisat on ohi. Loppukausi pyritään nauttimaan vaan kavereiden kanssa ajamisesta, luvassa on ainakin vielä reissu Järvsöön.

Syksy ja talvikausi treenataan salilla taas PT:n kanssa lihaskuntopainotteisesti. Tavoitteena rakentaa kroppa, joka sietää lajia ja pysyisi toimintakykyisenä myös vuosien päästä.

Paluu myös kisaamaan enduroa on varovainen haave ensi vuodelle, mutta se jää nähtäväksi.

Mikä on suosikkiajopaikkasi Suomessa ja/tai maailmalla?

Suomessa suosikkipaikat hissipyöräilyyn ovat Tornari Bikepark ja Meri-Teijo Bikepark, molemmista löytyy sopivasti haastavia ratoja, jotka pitävät mielenkiintoa yllä. Toisaalta myös kaikenlaista ajettavaa löytyy, jos haluaa vain ajaa kivaa flow’ta ja hyppyjä.

Ulkomailla tämän vuoden mieleenpainuvin paikka oli Val Di Sole Italiassa. Siellä oli vihdoin sellaista punaista/punamustaa DH-rataa: sopivasti juurakkoa ja haastetta, mutta ei liikaa. Ratoja paikassa on vain neljä, mutta haastavuutta riittää World Cup -radasta aivan varmana myös paremmalle kuskille. Ihan aloittelijoille en paikkaa suosittele, koska sinisiä ratoja ei ole.

Pirkanmaan alueella pyöräilen sessailen mielelläni sähköpyörän kanssa, mieleen tuli ensimmäisenä Hervannan rinteet ja Kauppi.

Mikä suomalainen pyöräliike on suosikkikauppasi?

Suoraan sanottuna kotoa löytyy paras mekaanikko (oma mies) – minä itse olen melko surkea pyörän huoltaja, vaikka perusjutut hoituu hapuillen. Jos kuitenkin pyöräliikkeeseen tulee asiaa, vierailen mielelläni Tampereella Jukan luona tai Motokeitaalla.

Pro tipsi muille – Millä asialla pyöräilystä tulee naksun verran parempaa?

Älä vertaa itseäsi liikaa muihin. Me kaikki aloitetaan erilaisista lähtökohdista ja moni aloittaa varsinkin alamäkipyöräilyn ilman mitään aikaisempaa vauhtilajikokemusta.

Alkuun kannattaa keskittyä enemmän ajoasentoon ja tekniikkaan kuin vauhtiin. Opettele myös säätämään pyörän alustaa itse – iskareiden säätö ja niiden ymmärrys tuo paljon etua ajon sujuvuuteen ja turvallisuuteen.

Kokeile myös talvipyöräilyä alamäkikauden ulkopuolella. Esimerkiksi täällä Tampereella talvipolut ovat aivan mahtavia!

Jos sinulla olisi käytössä 150 €, miten käyttäisit sen saadaksesi parhaan hyödyn pyöräilyyn?

Tilanteesta riippuen paras sijoitus voisi olla esimerkiksi valmennus, kunnollinen kypärä tai iskarihuolto. Itse priorisoin aina kunnollisia suojavarusteita ja sen, että pyörän alusta on täyshuollettu ajallaan.

Valmentaja voi viedä sinua jo yhdellä kerralla eteenpäin ja löytää sinulle uusia keinoja esimerkiksi ajo-asennon hahmottamiseen. Jos itse aloittaisin nyt lajin nollista, aloittaisin sen hyvän valmentajan kanssa, joka takoisi minulle päähän että vauhti ei ole ykkösprioriteetti.

Mitä teet päivittäin/säännöllisesti kehittyäksesi pyöräilijänä?

Treenaan viikoittain ystäväni kanssa alamäkipätkiä, myös offseasonilla. Lisäksi teen lihaskuntotreeniä, jotta kroppa pysyy mukana lajissa pitkällä tähtäimellä. Asetan itselleni tavoitteita mitä haluan oppia, mutta yritän olla puskematta liikaa epämukavuusalueelle. Kerran tai kaksi vuodessa pyrin käymään ulkomailla ajamassa, koska reissuissa kehittyy harppauksin.

Mistä somekanavasta voi seurata pyöräilyjäsi?

03 Hardline-yhdistyksen Instagram-tili on @hardline03, ja minut löytää omalta tililtäni @lemmings_dh 🙂