Hyvästit olan yli vilkuilulle – testissä Garmin Varia RTL516 takatutka
Tällä kertaa Kuraläpän testissä on laite, joka ei ole tarpeen poluilla tai maastossa, mutta sitäkin enemmän teiden varsilla ja hiekkateillä, tai missä ikinä joutuukaan ajamaan autojen seassa niitä varoen.
Kyseessä on Garmin Varia RTL516, takavalolla varustettu takatutka. Laite, jollaista ei välttämättä tiennyt kaipaavansa, ennen kuin pääsee kokemaan sen tuoman turvallisuuden ja vapauden tunteen – oli sitten kyseessä maantiepyöräily, gravelointi tai vaikkapa työmatkapyöräily.
Varia on hiukan normaalia takavaloa isompi ja periaatteessa sitä käytetään samoin kuin mitä tahansa takavaloa. Se tarjoaa tutkan kanssa 9 tunnin akunkeston, eli sen kanssa pystyy ajamaan huoletta varsin pitkän lenkin, joka ainakin itselläni on ollut haastavaa sopivaa takavaloa etsiessäni. Lataaminen hoituu perinteisen micro-USB:n kautta ja vaikka kyseessä onkin jo hiukan vanhentunut liitäntä, niin latausaika tyhjästä täyteen on varsin mukavat 3 tuntia. Tutka liitetään Garminin ajotietokoneeseen, pariliitos oli nopea ja helppo tehdä ja jatkossa se yhdistyy automaattisesti laitteet käynnistettäessä. Mikäli käytössäsi ei ole Garminin ajotietokonetta, niin voit yhdistää tutkan myös älypuhelimeesi tai erikseen myytävään tutkanäyttöyksikköön.
Ajettaessa tutka havaitsee lähestyvän kohteen 140 metrin päästä ja ilmoittaa siitä äänimerkillä ja ajotietokoneen näytön sivuun ilmestyvässä palkissa, jossa ajoneuvo näkyy vaaleana pallerona. Tutka tunnistaa hyvin useammankin auton kerralla, jolloin jokainen auto näkyy omana palleronaan ja liikkuu alhaalta ylöspäin kohti yläreunaa eli ”sinua”. Tuo 140 metriä on varsin hyvä etäisyys ja 80 km/h etenevän auto ohittaa sinut 5,6 sekunnin kuluttua äänimerkistä, se on riittävästi asfalttitielläkin saatikka sitten hiekkateillä, joissa nopeudet ovat usein matalampia, pienemmistä metsäteistä puhumattakaan.
Varia lisää turvallisuutta ihan jokaisessa tilanteessa, jossa on mahdollisuus takaa tulevalle liikenteelle. Itselläni ainakin on tapana ajaa hiukan keskemmällä tietä ja samalla vilkuilla vähän väliä taaksepäin lähestyvien autojen varalta. Takatutka poistaa tuon vilkuilun käytännössä kokonaan ja voit keskittyä rauhassa ajamiseen ja fiilistelyyn. Erityisesti se auttaa hiekkateillä, joissa liikennettä on yleensä hiukan vähemmän ja helposti tulee uppouduttua ajatuksiinsa tai kuulokkeet päässä ajaessa hyvään musiikkiin tai vaikkapa podcastiin. Takatutkan heleä merkkiääni herättää kenet tahansa tähän maailmaan, mikä onkin paljon lempeämpi ja turvallisempi tapa kuin yllättäen selän takaa olkapäätä viistävä auto. Joskin täytyy mainita sellainenkin tärkeä huomio, että kirkkaan takavalon kanssa valoisammassakin ajaessa autot tuntuvat väistävän paremmin ja huomaavaisemmin. Se ei varsinaisesti ole mikään ihme, sillä valmistajan mukaan valo näkyy päivänvalossakin 1600 metrin päähän, mikä on varsin kunnioitettava lukema.
Kaverin kanssa tulee usein ajettua rinnakkain ja siinä vilkuilu on väkisinkin läsnä, mutta Varian myötä sekään ei ole enää ongelma. En kerennyt testaamaan laitetta isommassa porukassa, mutta kahdestaan ajaessa laitteesta ei ollut haittaa eikä se varoitellut koko aikaa takana ajavasta kaverista. Toisinaan se kyllä teki sen joissain tilanteissa, mutta niin harvoin ettei siitä ollut ainakaan itselleni haittaa. Ja vaikka toinen ajaisikin takanasi niin tutka tunnistaa silti hyvin lähestyvät autot ja ilmoittaa niistä normaaliin tapaan.
Hintaa laitteelle kertyy noin 200 euroa, mikä voi kuulostaa äkkiseltään paljolta, mutta pelkästä hyvästä takavalosta saa maksaa helpostikin useamman kympin niin lopulta se hintaero ei olekaan enää kovin suuri. Varsinkin, kun sillä rahalla saa todella hyvän takavalon ja pyöräilyn mullistavan takatutkan samassa paketissa.
Lisätietoja laitteesta saat Garminin sivuilta.
Kirjoittanut:
Jouni on varsinainen hiekkateiden valloittaja, joka mielellään innostaa muitakin pyöräilijöitä kokemaan gravel -pyörien hienouden. Vapaa-ajallaan Jouni ajaa sujuvasti sorateiden lisäksi myös maastossa, joten kokemusta on monenlaisesta pyöräilystä ja pyörätyypistä. Kuraläpän porukassa Jouni keskittyy lähinnä gravelpyöriin, luotsaten myös Soraläpän podcastia. Kaksipyöräisten lisäksi sydän sykkii Opeleille, musiikille ja elokuville.