Enduropyöräosaamista Indonesiasta – Polygon Collosus N9

Ajokausi loppuu kun lopetat ajamisen. Vaikka enduron kisakausi tulikin syyskuussa päätökseen, se ei tarkoita, että enduropyöräilyn on myös päätyttävä. Olosuhteet eivät ehkä ole enää samat kuin heinäkuussa, mutta juuret ja kivet ovat nyt eläväisimmillään. Myös siitepöly on poissa, joten heinäallergiat eivät enää hidasta menoa. Testiympäristö on siis kunnossa, joten käytimme tilaisuuden hyväksi ja otimme testiajoon Polygon Collosus N9 -enduropyörän. Ajokausi jatkuu!

Modernimpi ja agressiivisempi

Collosus N9 on alumiinirunkoinen molemmista päistä 170mm joustava enduropyörä. Edellinen versio Collosuksesta oli vuodelta 2019, minkä valmistus sittemmin loppui. Ottamatta sen enempää kantaa edelliseen malliin, lienee turvallista sanoa, että vuoden 2022 lopulla julkaistu ja tässä julkaisussa esitelty 2023-malli on aivan eri pyörä. Geometrian valossa pyörä on läpikäynyt kaikki jo lähes perinteiset modernit muutokset mitä tämän päivän enduropyörältä voidaan odottaa: loiva (63,5°) keulakulma, jyrkempi (77°) satulaputki ja M-koon 460mm reach (L-koko: 480mm). 435-millin chainstay on pidetty maltillisen lyhyenä.

Polygon Collosuksen runkogeometria.

Etukolmion sisältä iskarin alta löytyy paikka pullotelineelle. Tilaa etukolmion sisällä ei ole liikaa, mutta normaalin sivusta ladattavaan pullotelineeseen mahtuu tavanomainen noin 0,6l pullo. Runko on suojattu kriittisimmistä kohdistaan eli viistoputkesta ja chainstayn päältä vahvan oloisilla kumisuojilla. Tämän lisäksi Collosuksesta löytyy e*thirteenin ratassuoja ja ketjuohjuri. Kaapelit on vedetty siististi viistoputken sisältä ja ne pysyivät hiljaisina testijakson aikana.

Etukolmion sisään mahtuu sivusta ladattava pulloteline sekä 0,6l peruspullo.

Komponentit

Collosus N9 on mallistonsa ainoa pyörä, joten vaihtoehtoja valittavien osasarjojen ja hinnoittelun välillä ei pääse speksailemaan. Myyntihinta pyörällä Suomessa on 3699€ ja sitä myy Diamondbikes. Nykypäivän mittakaavassa Collosuksen hinta on suorastaan halpa pyörään valittujen komponenttien valossa tarkasteltuna.

Iskari: Fox Float X2 Performance Elite

Keula: Fox 38 Float Performance, 170mm, Offset: 44mm, Grip, 3pos

Takavaihtaja/vipu: Shimano XT 12s

Kasetti: Shimano Deore CS M-6100 12s 10-51t

Ketju: KMC X-12 for 12-speed

Kammet: Shimano XT, 31t eturatas

Jarrut: SRAM Code R Hydraulic disc brakes

Jarrulevyt: 200mm/200mm

Gripit: Entity

Ohjaustanko: Raceface Aeffect R35, 20mm rise, 8° backsweep

Stemmi: Raceface R35, 50mm

Hissitolppa: Tranz X 150mm (S, M) / 170mm (L, XL) Travel: 30.9 x 459mm (S, M) / 499mm (L, XL)

Satula: Entity Xtend

Kiekot: Entity XL2 Tubeless Ready, 35mm sisäleveys

Renkaat: Schwalbe Magic Mary Evo 29″x2.60″ Super Gravity TLE Addix Soft

Muutamina erityisen positiivisina poimintoina listasta mainittakoon aluksi Foxin alusta. Keulan paikalta löytyy 38 Float Performance. Pelkän keulan hinta pikaisen Google-haun perusteella asettuu sinne tonnin molemmin puolin. Keulan vaimentimessa on kolme eri asentoa (Open, Medium & Firm) sekä näiden väliltä löytyy vielä portainen mikrosäätö. Iskarin tehtäviä hoitaa laadukas Fox Float X2 Performance Elite. Siinä on erilliset hitaan ja nopean vaimennuksen säädöt (LSC & HSC). Molemmille paluuvaimennuksille löytyy myös omat säätönsä (LSR & HSR). Tämä oli hieman yllättävää, sillä monien pyörien mustalla liukuputkella varustetut X2-iskarit ovat ns. OEM-mallia, mistä puuttuu nopean puolen säädöt. Kova juttu alle neljän tonnin pyörään!

Toinen positiivinen yllätys löytyy voimansiirrosta. Kasettia ja ketjua lukuunottamatta vaihteisto ja kammet on Shimanon XT-sarjaa. Kasetti on edullisempaa Deoren 6000-sarjaa ja ketju KMC, mutta ovat kulutusosina hyviä ja helppoja päivityskohteita ajokilometrien kertyessä. Collosuksen vauhdinsurmana toimii Sramin nelimäntäiset Code R -jarrut 200mm levyillä. Olen mieltänyt Codet enemmänkin jarrumaailman jeepiksi: ei välttämättä hissijonossa ne kaikista hienoimmat, mutta ne tarjoaa riittävän modulaarisuuden ja saa pyörän pysähtymään. Toisin sanoen oikein sopiva yhdistelmä enduropyörän jarruksi. Kodinkonekauppiaiden sanoja lainatakseni ”mulla on itelläkin tällaiset”.

Perusvarma Sram Code R.

Collosuksen kiekot on kasattu Shimanon XT -napoihin Entityn XL2-kehillä. Kehät ovat sisäleveydeltään 35mm leveät ja ulkoa mitattuna massiiviset 39mm. Leveys karsii valitettavasti jonkin verran rengasvaihtoehtoja. 2.3″ leveät renkaat saa kyseisten kiekkojen kanssa melkeinpä unohtaa. Kehäleveys on tietenkin makuasia ja näistä voi aina kiistellä, mutta omat henkilökohtaiset mieltymykseni ovat kapeammissa kiekoissa. Sitten ne renkaat. Edestä ja takaa löytyy Schwalben Magic Maryn 2.6” leveät Super Gravity Addix Soft renkaat. Yksi rengas painaa Schwalben mukaan 1,370kg. Sisurit mukaanlaskien pyörässä on noin kolme kiloa kumia missä kosketuspinnat on vielä pehmeää seosta. Tämä oli kieltämättä pieni shokki testikuskille, joka ajaa lähes poikkeuksetta omat enduropolkunsa semislicksi takana. Pitoa Magic Maryistä löytyy kyllä, mutta rullaavuus maksaa siitä kovan hinnan. Olen valmis hyväksymään Magic Maryn eturenkaana ja itseasiassa se vaikuttikin erittäin hyvältä sellaiselta syksyn märkiin olosuhteisiin. Takarenkaaksi tosin vaihtaisin jotain rullaavampaa.

Schwalbe Magic Mary Addix Soft-seoksella.

Independent Floating Suspension

Polygonin mukaan Collusuksen 6-nivelinen linkusto, Independent Floating Suspension, kontrolloi takarenkaan liikerataa ja anti-squatia erillisinä funktioina leverage curvesta. Chainstayn liike määrittää takarenkaan liikeradan ja takahaarukan anti-squatin. Se on kiinnitetty pyörän etukolmion satulaputkeen kahdella erillisellä keinuvarrella (linkillä). Seatstay on suoraan kiinni iskarissa. Lisäksi se yhdistyy etukolmion satulaputkeen yhdellä keinuvarrella. Tämä rakenne vaikuttaa takahaarukan leverage ratioon eli siihen kuinka paljon iskarin painauma vaikuttaa suhteessa takahaarukan painaumaan.

Independent Floating Suspension ja 14 laakeria.

Trunnion-iskareille tyypilliset vikaantumiset Polygon on ennaltaehkäissyt lisäämällä pallonivellaakerit iskarin ja seatstayn kiinnitykseen. Näiden avulla pyörän takahaarukkaan ja runkoon kohdistuvat sivuttaiset voimat eivät pääse väännättämään iskaria vaan pallonivellaakerit toimivat ikään kuin suodattaen ne pois. Kuvan tästä löydät ylempää.

Ajatuksia pyörän päältä

Satulan päältä ajoasento tuntuu melko neutraalilta ja mukavalta. Ohjaamo ei tunnu liian pitkältä eikä liian lyhyeltä. Satulaputken jyrkemmän kulman huomaa ensimmäisten asioiden joukossa.

Selkeäpiirteisessä ohjaamossa on luotettu Race Facen komponentteihin.

Tutustuminen pyörään alkaa hitaalla nousuosuudella kohti mäen huippua loivaa ja loppua kohti jyrkkenevää huoltotietä pitkin. Takahaarukka ei juuri keinu polkiessa ja tunnen kuinka polkuvoima välittyy takarenkaalle eikä iskari ime sitä itseensä. Myös linkusto näkyy silminnähden pysyvän polkiessa paikallaan eli ainakin tasavauhtinen polkeminen ylämäkeen tuntuu tehokkaalta. Jyrkemmällä osuudella eturengas pysyy edelleen hyvin maassa eikä viitteitä keulan tahattomasta nousemisesta tai ohjauksen puskemisesta ole. Ajan yleensä aika kaikki nousuni pyörästä riippumatta iskarin lukitusvipu auki – niin tässäkin tapauksessa.

Collosus irtoaa kivistä ja juurista bunnyhoppeihin painoonsa nähden kevyesti.

Alamäessä takahaarukka toimii hienosti tasoitellen maastonmuotoja. Foxin 38 Float Performancen keula toimii nätisti, kun vaan sain sen ensin mieleisiin säätöihin. Päädyin säätämään keulan ilmanpaineet vähän alle suositusten, jonka jälkeen sain sen toimimaan omaan ajotapaani sopivammaksi. Vaikeimmissa kivikoissa ja juurakoissa pyörä toimii rauhallisesti ja vakaasti kun vaan piti huolen, ettei kuski siirtynyt matkustajan paikalle vaan pysyi tiukasti ohjaksissa. Pyörän vakautta paransi myös iskarin reboundin (LSR) säätö aavistuksen hitaammalle. Collosus painaa 18.7kg polkimien kanssa, mutta yllätyksekseni pyörällä on helppo päästä ilmaan niin tarkoitukseen tehdyistä nokista kuin kivistä tai juurista. Lyhyen chainstaynsä ansiosta keula on helppo hyppäyttää ilmaan, mikä mahdollistaa vaivattomat kevennykset ja bunnyhopit.

Magic Maryt puree hyvin niin kiviin kuin juuriinkin.

Loiva keulakulma ja lyhyt chainstay pakottaa kuskin keskittymään entistä tarkemmin painopisteensä hallintaan. Itselläni Collosus vaati hetken opettelua nojata huolellisesti ohjaustankoon, jotta riittävä paine pysyy eturenkaalla ja pito tasamaamutkiin löytyy/säilyy. Luulen, että lyhyehkö chainstay ja loivempi keulakulma asettaa kuskin luonnollisen painopisteen lähtökohtaisesti aavistuksen taaemmas ja näin ollen riittävän paineen luominen eturenkaalle vaati enemmän huomiota. Näissä tilanteissa aavistuksen pidempi chainstay saattaisi ehkä olla hyödyksi.

Polygon Collosus mutkissa.

Kun vauhti on kova, pyörän painoa ei huomaa. Collusus vaikuttaa vakaalta ja mitä kovempaa ajat, sen paremmin pyörä tuntuu toimivan. Kuten sanottu, Collosuksella on hetkensä, kun sen paino ei tunnu ajettaessa, mutta sitten löytyy myös tilanteita, missä pyörä tuntuu raskaalta. Näitä tilanteita tuli muun muassa kiihdytyksissä tai alamäkireittien loivilla osuuksilla, missä poljetaan terävästi lisää vauhtia. Collosus on takahaarukkansa osalta hyvin poljettava, mutta on syytä muistaa, että kyseessä on melkein 19kg painava enduropyörä. Trailipyörille tyypilliseen polkutehokkuuteen tätä ei tule sekoittaa. Ajoin pyörällä myös traililenkin, jotten kirjoittaisi oletuksien pohjalta. Kokemukset poluilta vahvistivat epäilyni. Collosuksen alusta pehmentää kyllä kivasti juurien ja kivien epätasaisuudet niin veto päällä kuin rullaillen, mutta pyörä vaatii kuskiltaan enemmän ponnisteluja. Myöskään mistään leikkisästä pyörästä trailiajossa ei ole kyse, mutta eipä Collosusta siihen tarkoitukseen olekaan tehty. Tähän tarkoitukseen Polygonilta löytyy Siskiu, mikäli viihdyt enemmän poluilla ja Polygon merkkinä kiinnostaa. Collosus on sen sijaan omiaan vauhdikkaaseen endurotykitykseen sekä tarjoilee varmasti vauhdikkaita elämyksiä bikeparkeissa.

Kirjoittanut:

Juha Mielonen

Juha kuuluu parhaaseen A-ryhmään, nimittäin Seinäjoen Opel-ryhmään! Vivaron lisäksi Juha ajaa pyörällä paljon ja mitään säästelemättä, eikä epäile ottaa osaa tyhmiinkään haasteisiin. Pyöräilystä on tullut Juhalle osa kurinalaista tekemistä motivaatiosta riippumatta. Kun tarpeeksi syvältä kaivaa se on myös hyvä tapa oppia itsestään aina jotain uutta. Toisessa elämässä Juha on tekninen insinöörismies, joten suhtautuminen välineisiin on sen mukaista.