Canyon Torque:ON CF 9 koeajo
Minun suositukseni on, että luet tämän jutun yhteydessä myös uutisen julkaisuun liittyen.
Mikä on Canyon ja Torque:ON
Canyon on saksalainen yritys, jonka pyörät myydään suoraan verkosta ja toimitetaan kotiin. Suuren yrityksen sähköpyörämallisto on kasvanut monia yrityksiä nopeammin ja viimeisimpänä päivityksenä saatiin mallistoon jutun aiheena olevan pyörän lisäksi Strive:ON enduropyörä. Torque:ON on Canyonin sähköpyörämalliston “pystyvin pyörä” alamäkeen ja vaativaan polkuajoon.
Canyoniin päädytään usein hyvästä hinta/laatu-suhteesta johtuen ja tässäkin tapauksessa CF 9 pyörän kokoonpano oli kyllä vakuuttava.
Mikä tällainen pyörä sitten on? Joustoa niin, että riittää, mutta ei kuitenkaan aivan voida puhua täysiverisestä alamäkipyörästä. Tekisi mieli livauttaa uusia kategorioita ja marssittaa paikalle termi downduro, joka ensinäkemältä voisi olla kuvaavin termi tällaiselle pyörälle. Vai onko tämä nyt sitten sitä Canyonin kuvauksen mukaista E-Freerideä, ehkä.
Runko
Kuten Juha jo sukelsikin syvälle rungon kehitystyöhön aikaisemmassa artikkelissa, on tähän pyörään tehty täysin uusi runko aikaisempaan verrattuna ja ainoana materiaalivaihtoehtona on hiilikuitu. Pyörä tuntuu tyylistään huolimatta yllättävän ajettavalta ja mielestäni suurin tekijä sille on tämä kohtalaisen kevyeksi rakennettu kokonaisuus, joka on riittävän jäykkä. Pyörä menee minne sen käskee menemään. Matala keskiö on hyvä juttu, kun ajatellaan käsiteltävyyttä ja tuntumaa vaativilla reiteillä sekä varsinkin ilmassa vietettävään aikaan liittyen – se antaa vakautta. Olen itse hieman allerginen matalille pyörille ja huomaan kampien osumat kivikkoisilla poluilla herkästi, eikä tältä varjopuolelta voinut välttyä. Koeajon aikana huomasin ajavani hieman turhan kovilla paineilla takaiskarissa vältellessäni tätä ominaisuutta. Kyseessä ei ole kuitenkaan muista matalista pyöristä poikkeava tilanne, matala on matala.
Pyörä perustuu mullet-kiekkoihin ja tämän osalta taas on pakko todeta, että toteutuksessa on onnistuttu ja valinta sopii tähän pyörään erinomaisesti. Merkittävin tekijä on varmasti ison pyörän helpompi käsiteltävyys. Niin onnistuneesta toteutuksesta on kyse, että vaikka mullet-ratkaisu on toinen allergiani, en pitänyt pikkuista takakiekkoa negatiivisena asiana enduropoluilla, jossa aikaisemmin on tuntunut käsijarrun unohtuneen päälle.
Juhan mainitsema takahaarukan kinematiikan kolmivaiheisuus on myös aihe, jonka havaitsin käytännössä pyörän ollessa miellyttävä ja ennalta-arvattava hypyissä. Enduromies ei koe olevansa vahvuusalueellaan hyppyhommissa, mutta tällä pyörällä oli ilo luukuttaa Ylläksen ja Rukan kunnollisia hyppyjä.
Pyörän näkyvin yksityiskohta on aivan selkeästi erikoinen ratkaisu, jossa pullo on sijoitettu vaakaputkeen. Miksei ja siinähän se on hyvin esillä. Ei tästä ratkaisusta ainakaan haittaa ole kuin ehkä pesupäivänä.
Geometria
Et varmasti ylläty jos paljastan pyörän olevan pitkä ja loiva. Kyllä, L-kokoisen reach on 500mm ja 63,5° keulakulma riittää alamäkeen ajamiseen. Todella pystyvästä pyörästä on siis kyse. Juhan pohdinta siitä, että onko ostajan mietittävä kokovalintansa uudelleen aikaisempaan verrattuna vaivasi minuakin pyörää odotellessa, koska tiesin saavani ajoon toivomani M-koon sijaan L-kokoisen pyörän ja reach numerona hirvitti. Koen oman sweet spottini olevan jossain 480mm kulmilla. Ensimmäisen lenkin jälkeen en asiaa edes ajatellut ja pyörä tuntui sopivalta ja viihdyin tilavassa ohjaamossa. Tiedän, ettei tällainen kommentti helpota runkokoon valintaa, mutta minua ei haittaisi ajaa L-kokoisella. Tässäkin tapauksessa kokoa isompi pyörä olisi valinta valmistajan kokolaskurin antamaan tulokseen verrattuna, mutta eihän nämä oikeasti selviä kuin kokeilemalla.
Moottori ja akku
Akun osalta todetaan yleisesti, että tee valintasi omien tarpeidesi mukaan. Mikäli ajat n. 1,5 tunnin lenkkejä, pärjäät varmasti pienemmällä akulla ja säästät painossa. Jos ajat pidempiä lenkkejä, en näe syytä olla valitsematta isointa tarjolla olevaa vaihtoehtoa. Canyon ei kuitenkaan jätä tätä valinnan mahdollisuutta Torque:ONia ostaessa, kuten esimerkiksi Spectral:ONia ostaessa valinnan voi tehdä. S koko 720 Wh ja sitä suuremmat koot 900 Wh akuilla. Toki akkujahan voi erikseen ostaa tarvitsemansa kasan.
Akun lataaminen tapahtuu Rosenberger-liittimen kautta ja luukku kiinnittyy hyvin latausporttiin. Liittimen tyyppi on tuttu esimerkiksi Spessun Brosejen kyljestä.
Shimanon EP8-moottori on pyörään täysin riittävä kun sillä halutaan päästä takaisin ylös ajaakseen uudestaan sitä mistä tykkää, eli alamäkeä. Muutoin on todettava, että Brosella ja Boschilla ajamisen jälkeen Shimano tuntuu ei nyt aivan vaatimattomalta, mutta vähän japanilaiseen tyyliin varovaiselta, ettei nyt vaan ruoviteltaisi liikaa tai alettaisi keulimaan.
Toisaalta taas tällä pääsee pitkälle ja ajaminen on kuvainnollisesti yhden naksun fyysisempää kuin napakammilla moottoreilla, eli ainakin omalta osaltani koen nämä ominaisuudet hyväksi asiaksi.
Speksit
Monesti pyörän ollessa Foxin lippulaivamallisilla osilla on ajatus, että spekseistä ei jää puhuttavaa niiden ollessa ns. tapissaan, mutta nyt koeajossa ollut pyörä onkin kolmesta vaihtoehdosta keskimmäinen. Fox 38 keula ja X2 iskari toimivat aivan loistavasti ja pyörä menee täydellisesti.
Voimansiirtona oleva Shimanon 12-vaihteinen XT on hyvä valinta ja samaa sarjaa olevat nelimäntäiset XT 8120 jarrut 203mm levyillä hoitaa asiansa mallikkaasti. Itse saattaisin livauttaa yli 90 kiloisena kuskina isompaa levyä ainakin eteen.
Rengastus on pyörässä myös kohdallaan, mutta kiekoista alkoi pinnat varista jo koeajon aikana. Käyttöön pyörät ostetaan ja se kuuluu asiaan.
Miltä se tuntuu maastossa?
Pitkä, loiva, matala pyörä tuntuu ajossa ennen kaikkea vakaalta. Se antaa varmuutta ajaa paikoista joista et muilla pyörillä välttämättä lähtisi kokeilemaan ja sillä hyppääminen on miellyttävää.
Leveät tangot ja matala painopiste, jossa massaa on paljon, on kovassa ajossa hyvä asia.
Minä viihdyin ennen kaikkea tämän pyörän kanssa bike parkissa, mutta kuten jo todettua, on tästä varmasti endurokisoihinkin kalustoksi.
Miten testattiin
Testiä ajettiin yhteensä 385 kilometriä Helsingin kivikkoisilla ja juurakkoisilla poluilla, johon jäi Strava PR-merkintöjä jonkin verran sekä Ylläksen ja Rukan parkit koluttiin läpi parin viikon lomareissun aikana.
Johtopäätös (Nikke Knatterton lainaus)
Canyon Torque:ON on pystyvin sähköpyörä jolla olen ajanut, kotimaiset pitkät ja loivat mukaan lukien. Pitkä ja loiva pyörä on tasapainoinen painojakaumaltaan ja tuntuu hyvältä hypyissä ja poluilla kunhan ei kovin ahtaaksi ajopaikat mene. Jos tykkää ajaa ns. gravity-tyylistä ajoa joka ei ole selkeästi pelkkää alamäkipyöräilyä bike parkissa tai enduroa kilpailumuotona ja etsit kohtuuhintaista ratkaisua suoraan jonkin valmistajan valikoimasta, mielestäni tässä on hyvä vaihtoehto. Jos et pidä siitä, että joku muu voi tulla vastaan samanlaisella pyörällä tai ajosi on spesifisti jotain tiettyä näin laajasti määritellyn ajamisen sisältä tai ei mahdu ”laatikkoon” eli jos kaipaat esimerkiksi pikkunäppärää pyörää jolla voit ”neppailla”, jatka etsintää.
Canyon Torque:ON on hyvä pyörä jolla ajan mielelläni.
Kirjoittanut:
Mikko päästettiin Kuraläpän joukkoon omasta mielestään Suomen virallisen Trail Hunterin statuksella. Intohimoinen pyöräilyn harrastaja on suunnannut ajatuksensa aikuisuuden taakan keskellä harrastekilpailijan ajamisista pyöräilylle aukeavan ajan käyttämiseen itselleen uusien polkujen ajamiseen, edes joskus. Kiinnostuksen kohteena omien ja kylän miesten pyörien speksaamisen ohella on toimintakyky jonka tulisi säilyä aina eläkepäivien vuorilta paiskautumiseen asti.