Cannondale Moterra SL – tehokas kevytsähköpyörä koeajossa

Meille testiin saatu Moterra SL oli malliltaan varsin laadukkailla, jopa high end -osilla kokoonpantu SL1-malli. Kyseisen mallin myyntihinta Suomessa on tällä hetkellä 10399€. Testipyörämme on väriltään Raw Carbon Finish. Tarkemmat tiedot Moterra SL:n muista malleista ja teknisistä tiedoista löydät meidän aiemmasta julkaisusta. Tässä jutussa perehdymme ainoastaan testissä olleeseen SL1-malliin. Lyhyesti kerrattuna kyseessä on siis kevyt hiilikuiturunkoinen edestä 160mm ja takaa 150mm joustava sähköpyörä. Pyörä saapui meille mullet-kokoonpanolla, eli 29″/27.5″-eriparikiekoilla.

Osien laadussa ei ole säästelty

Moterra SL1 on malliston toiseksi arvokkain pyörä, joten ei ole yllätys, että pyörän osakokoonpano on laadultaan sen mukainen. SL1 on varustettu nelimäntäisillä Maguran MT7-jarruilla, joista on pakko sanoa heti ensimmäisenä, että näissä on ihan tajuton pysäytysvoima. Jos kätesi väsyvät helposti pitkinä bikepark-päivinä etkä jaksa puristaa jarruja, MT7 voi olla kokeilemisen arvoinen setti. Kahvoista löytyy työkaluvapaa etäisyyden säätö, joten ne voi säätää helposti omille sormille sopiviksi ja muokata lennosta. Jarrulevyt Moterra SL1:ssä on molemmissa päissä Maguran 203-milliset Storm HC:t.

Voimansiirron puolelta Moterra SL:stä löytyy Sramin uusi AXS T-typen toiseksi arvokkain X0-mallin vaihtaja, kasetti, ketju ja vipu. Näihin mukavuuksiin tottuu melko nopeasti ja löysinkin itseni taannoin tutkimassa T-Typen voimansiirtopaketin hintoja. Huomioiden T-Typen korkean hinnan ja takavaihtajan särkemishistoriani, päätin pysyä ainakin toistaiseksi Shimanon 11-speedissä.

Vaikken vielä olekaan täysin valmis siirtymään sähköisten pyöränosien maailmaan, ymmärrän niiden suosion tarkan toiminnan ja muutenkin miellyttävän käyttökokemuksen kautta.  Sram lupaa, että T-Typessä vaihdetta voi vaihtaa surutta pienemmälle kova veto päällä. Tämä on hyvä uutinen varsinkin, jos kyseessä on sähköpyörä ja vahingossa tapahtuvat vaihteiden rusautukset ovat mahdollisia. Pienenä miinuksena haluan nostaa T-Type AXS-järjestelmän vaihtamisnopeuden. Yksittäisen vaihteen vaihto tapahtuu vielä varsin jouhevasti, mutta jos haluat vaihtaa kerralla useamman vaihteen isommalle tai pienemmälle, kestää siinä melko kauan. Sramin järjestelmä nimittäin kierrättää ketjun jokaisen rattaan kautta.

Sopivan alustan valinta ja sen oikeat säädöt ovat maastopyörän optimaalisen toiminnan kannalta tärkeimpiä asioista. Moterra SL1:ssä on Fox Factory-sarjan monipuolisilla säädöillä varustettu iskari ja keula. Fox Float X Factory -iskarista löytyy paluuvaimennuksen (rebound) lisäksi hitaan vaimennuksen (LSC, low speed compression) säätö. Säädöt ovat sinänsä yksinkertaiset, mutta varsinkin LSC:n olemassaolon huomasin ajossa olevan varsin tärkeä Moterra SL:n takahaarukan kinematiikan matalan antisquatin takia. Palaan tähän ominaisuuteen tuonnempana.

Moterra SL1 on varusteltu Fox Float Factory 36:lla. Keulasta löytyy Grip2-vaimennin, mistä löytyy hitaan ja nopean vaimennuksen (LSC & HSC) ja paluuvaimennuksen (LSR & HSR) säädöt. Jos asia ei ole entuudestaan tuttu, voi näiden säätöön ja opetteluun kulua hieman aikaa, mutta se on kyllä sen arvoista. Oikein toimiva alusta, myös Moterra SL:n tapauksessa, nostaa pyörän parhaat puolet esiin ja tekee ajosta nautinnollista.

Moterra SL:n sydämmenä sykkii Shimanon uusi EP801-moottori. Kuten aiemmassa Moterra SL-julkaisussa mainitsin, EP801 pystyy tuottamaan 85Nm vääntömomentin ja maksimissaan 600+W tehon. Lumien sulettua pois vaimentamasta pyörän ääniä EP801-moottorin ääni oli nyt selvemmin havaittavissa. En pitänyt sitä mitenkään häiritsevänä, koska on kyseessä kuitenkin moottori ja moottoreista usein kuuluu ääniä. Monesti kovassa ajossa ääni on jopa tervetullut indikaatio siitä, milloin moottori avustaa ja milloin ei. Ajomoodeja Moterra SL:n moottorista löytyy neljä: Eco, Trail1, Trail2 ja Boost. Moodeja on ohjelmoitavissa näyttöön useampiakin Shimanon puhelinsovelluksella. Moodien esiasetuksia on myös mahdollista muokata mieleisekseen. Moterra SL:n viistoputkesta löytyy 601Wh akku. Markkinoilta löytyy pyöriä, jotka ovat varusteltu isommilla akuilla, mutta koin 601Wh akun olevan varsin riittävä. Cannondalen mukaan akku painaa vain 3,1kg.

Siistissä pienessä moduulissa sijaitseva Shimanon virtapainike on upotettu vaakaputkeen. Virtanapin lisäksi moduulista näkee jäljellä olevan akun varauksen ja valitun ajomoodin. Valittu ajomoodi on ilmaistu virtanapin alla olevalla yksittäisellä ledillä. Moduulista löytyy myös painike (em. ledin alla), jolla voit tarvittaessa vaihtaa ajomoodeja. Yksinkertaisen informatiivinen moduuli voi saada minimalistin jopa kyseenalaistamaan ohjaustankoon kiinnitetyn isomman informatiivisen näytön tarpeen. Ohjaustangon vasemman kahvan viereen sijoitettu kaukosäädin on sen sijaan ehdoton. Peukalo löytää painikkeille helposti paksumpikin hanska kädessä ja ajomoodien vaihto lennosta tapahtuu helposti.

Aivan täysin kympein emme kuitenkaan voi Moterra SL:n sähköjärjestelmän päättötodistusta allekirjoittaa. Pyörän akun latausportti on sijoitettu varsin huomaamattomasti takahaarukan linkuston alle. Latausportissa on kuminen suojatulppa, minkä avaaminen onnistuu helposti, mutta takaisin laitto osoittautui muille paitsi Kuraläpän Ooppelitiimin viralliselle mekaanikolle erittäin vaikeaksi toimenpiteeksi. Tulpan sisällä on kaksi kaulusta, minkä väliin liitin on upotettava. Syystä tai toisesta kaulukset olivat jo menettäneet pyöreän muotonsa, minkä takia tulpan oikean paikan löytäminen liittimen ympärille oli hankalaa. Aika ei yleensä tee hyvää näille kumiosille, joten tähän lienee syytä varautua varaosin ja/tai toivoa pientä päivitystä.

Kevyin täysitehoinen sähköpyörä vai tehokkain kevytsähköpyörä?

Tätä kysyimme jo silloin, kun Moterra SL julkaistiin. Kysymys jäi ilman vastausta. Nyt kun olemme pyörää ehtineet ajaa ja siihen perehtyä tarkemmin niin koitetaanpas uudelleen. Eli kyseessä on tosiaan painoltaan kevyt sähköpyörä. Moterra SL painaa 19,5kg, mikä täyttää siltä osin kevytsähköpyörien ehdot. Painoa on onnistuttu keventämään mm. takahaarukasta. Horst-link on muokattu siten, että taka-akselin läheisyydessä oleva nivel laakereineen on korvattu lehtijousimaisella FlexPivotilla. FlexPivot on lainattu Cannondalen XC-pyörästä, Scalpelista. Tämän lisäksi edellä mainittu 601Wh akku painaa Cannondalen mukaan vain 3,1kg. Sähköpyörien kohdalla varmasti suurimmat erot tehdään juuri noilla isoimmilla asioilla kuten runkoratkaisut ja akuston koot. FlextPivotin lisäksi Moterra SL:n takahaarukan linkusto on yksinkertaisen siisti, jossa painoa lisäävien osien määrä on minimaalinen.

Moterra SL1 on siis painoltaan kevyt, sitä ei käy kieltäminen. Sähköpyörän sydän, eli moottori ja sen ohjausjärjestelmä vaikuttaa kuitenkin paljon pyörän toiminnallisiin ominaisuuksiin. Kevytsähköpyörien moottorijärjestelmät vaativat monesti kuskiltaan enemmän mm. korkeampaa kadenssia ennen kuin moottori reagoi täydellä avustusteholla ja momentilla. Moterra SL:n moottori on ison sähköpyörän moottori, mikä vastaa täydellä teholla ja momentilla kuskin pyyntöihin huomattavasti helpommin ja matalammalla kadenssilla. Kilpailutilanteessa, esimerkiksi endurossa, kevytsähköpyörät antavat turhan suuren edun korkealta vääntäviin ns. täystehoisiin sähköpyöriin nähden. Moterra SL ei tätä etua muille anna eli kyseessä on täysin kilpailukykyinen sähköpyörä mm. endurosarjoihin. Tässä valossa tarkasteltuna en laittaisi Moterra SL:ää kevytsähköpyörien kategoriaan.

Erittäin loiva keulakulma ja pitkä chainstay

Moterra SL kiihtyy siis kuin täystehoinen sähköpyörä, mutta on helposti käsiteltävissä ja sitä on hauska paiskoa pitkin polkuja. Pyörä irtoaa hienosti juurista ja kivistä kuskin niin halutessaan. Polkujen tiukissa teknisissä osuuksissa pitkä chainstay ja erittäin loiva keulakulma saa Moterra SL:n tuntumaan hieman kömpelöltä. Kovempivauhtilla flow-pätkillä tätä ongelmaa ei ilmene, kun vaan uskallat taittaa pyörää riittävästi mutkiin. Moterra SL on vakaa ja tämä korostuu erityisesti kovassa vauhdissa. Kiitos tästä kuulunee osaltaan pitkälle chainstaylle (453mm) ja loivalle keulakulmalle. Keulakulma on todella loiva (62,5°), mutta siihen tottuu nopeasti. En myöskään kokenut, että riittävän pidon tuottaminen eturenkaalle tasamaamutkissa olisi ollut ongelma. Kääntösäde on vaan ehkä aavistuksen totuttua isompi.

Tasamaalla kaahaillessa poluista riippuen nopeus kasvaa nopeasti 25km/h. Tämän jälkeen sähköavustuksen tuottaman tasaisen vedon loppuessa polkeminen luonnollisesti muuttuu raskaammaksi, mutta huomaan myös Moterra SL:n iskarin alkavan imeä itseensä jalalla tuotettua polkuvoimaa, eli perä alkaa keinumaan (pedal bob). Tässä kohtaa aiemmin mainitsemani iskarin hitaan vaimennuksen (LSC) tilanteeseen sopiva säätö korostuu. Eli LSC-nuppia vähän kireämmälle ja keinuminen vakaantuu.

Ylämäessä Moterra SL on vakaa kiipeäjä. Normaalit trail centerien noususiirtymät menee vihellellen, joten halusin kokeilla kiipeämistä myös ääritilanteissa. Pitkä chainstay ja tämän päivän mittakaavassa ehkä jopa neutraali satulaputken kulma (77°) vie pitkälle, mutta onnistuin löytämään riittävän jyrkän spotin, missä pääsin todella tasapainottelemaan pidon ja tasapainon kanssa. Nojaamalla huolella eteenpäin tangon päälle sain vielä pidettyä eturenkaan maassa, mutta myös pidon takarenkaalla. Näissä tilanteissa ajosuuntaa korjaavat toimenpiteet kävivät loivan keulan takia todella vaativiksi ja ohjaaminen muuttui pikkutarkaksi puuhaksi samalla kun yrität pitää tasapainon renkaiden välillä. Yllätyin kuitenkin siitä kuinka hienosti Moterra SL tästä selvisi keulimatta yli tai sutimatta. Kuva (alla) ei tee oikeutta reitin jyrkkyydelle, mitä kuuluu ajaa alaspäin, mutta lupaan sen olleen jyrkkä.

Yhteenveto

Yhteenvetona sanoisin, että Moterra SL on kevyt sähköpyörä, muttei kevytsähköpyörä. Se on pyörä, mikä näyttää parhaat puolensa, kun sillä ajetaan kovaa. Vaikka polkulenkit Moterra SL:llä sujuvat vaivattomasti, huomaan pyörän olevan enemmän kiinnostunut alamäestä. Moterra SL varmasti täyttää monen vaatimukset, etsit sitten pyörää enduroa varten tai haluat muuten vaan paljoon kykenevän kevyen sähköpyörän kotimäelle sessailukaveriksi.