Lahti – Etelä-Suomen maastopyöräilyn helmi ilman hissejä

Lahden naapurikaupungissa kasvaneena on kaiken lapsellisen naapurikylien välisen turhanpäiväisen vääntämisen jälkeen vaikeaa sanoa, mutta Lahdessa on hyvä meininki. Muusta en tiedä, mutta maastopyöräilyn harrastetoiminnalla pyyhkii tällä hetkellä hyvin. Termillä Lahti käsitetään tässä jutussa myös naapurikunnat Hollola ja Asikkala.

Alueella toimivat pyöräilyseurat ja ajoporukat ovat hienosti laittaneet voimat yhteen ja luoneet niin ajopaikkoja, nuorisotoimintaa kuin aktiivista harrastetoimintaa. Kaikkea tätä hyvällä meiningillä.

Tämän jutun tarkoituksena on yrittää selvittää, että miten sellainen saadaan aikaan. Me muut voidaan ottaa tästä opiksi ja mennä peilin eteen miettimään, että kuka tai mikä porukka voisi olla omalla alueella se mahdollistaja, joka laittaa harrastamisen mahdollisuudet kaikille kuntoon – ja saa samalla varmasti vähintään hyvää ajoseuraa itselleen. Eikä tietysti haittaa vaikka joku pääsee tämän kautta kiinni toimintaan, josta tässä artikkelissa kerrotaan.

Somen kautta asiaa seuratessa Lahdessa on aktiivista toimintaa maastopyöräilyn eri alalajien parissa. Varsinkin Etelä-Euomen alueella poikkeuksellisen hyvät pyöräilymaastot mahdollistavat aktiivisen toiminnan ja Lahden Pyöräilijät erottuvat aktiivisena seurana.

Tähän Kuraläpän haastatteluun saatiin Kari Wallenius, joka kertoo oman näkemyksensä siitä mitä viime aikoina on tehty oikein ja mitä sillä on saatu aikaan.

Aloitetaan sillä, että kuka on Kari ja millaisella taustalla hän harrastaa ja ennen kaikkea julistaa siitä miten harrastusmahdollisuuksia järjestetään

Karin harrastamisen taustalla on harrastaminen ja kilpailu valtakunnallisella tasolla motocrossissa ja endurossa. Moottoripyörällä kilpaileminen jatkui aina parikymppiseksi asti ja vei esimerkiksi Puolustusvoimien Urheilukouluun. Moottorivehkeet jäivät opiskeluiden alkamisen aikaan ja tilalle oli löydettävä jotain, tietysti maastopyörät. Itä-Helsingissä opiskeluiden aikana ajaminen alkoi erilaisten maastopyöräilyiden parissa, aina tasamaasta alamäkeen ja maailmalle isoihin mäkiin. Innostuminen oli luonnollisesti valmis kun pyörät tarjosivat samaa vauhtia kuin moottoripyörät, mutta helpommin. 2000-luvulla kilpailtiin niin sanottua tasamaaenduroa sekä tietysti kasvavan alamäkiskenen mukana oli helppo ajaa mäkeä ja se vei Karin mennessään. Sivussa tuli myös kokeiltua BMX-pyöriä ja sieltä löytyi lisäksi tutun kaltaista kilpailemista polkupyörillä. 

BMX racing oli ensimmäinen juttu joka vaati tekemistä Lahden seudulla. Raviksen rata, joka oli ollut jo pari vuotta olemassa, vaati toimintaa ympärilleen ja sitä alettiin rakentamaan Turun ja Tampereen rinnalle lajin mahdollistamiseksi. Kari lähti pyörittämään osaltaan lajin uutta tulemista harrastehommina ja samalla opettelemaan mitä harrastetoiminnan mahdollistaminen tekijöiden osalta vaatii. BMX hommissa oli paljon hyvää ja yhteisöllistä toimintaa, kilpailuja ja yhteisiä reissuja ulkomaita myöten tehdessä. Homma lähti tuolloin isolleen ja on varmasti edelleen pikkupyörien osalta pohjana lajin hyvinvoinnille Suomessa.

Näistä vuosista jäi Karille mieleen skenen hyvän meiningin merkitys kaiken pohjana.

Ruuhkavuosien painaessa päälle Karin oli keskityttävä muuhun ja siitä seurasi muutaman vuoden hiljaiselo 2014 vuoden jälkeen. Näihin aikoihin Lahdessa alkoi hankalat ajat Messilän hissin pyörimisen loppuessa. Lajissa mukana olleet muistavat miten näihin aikoihin nykymuotoinen maastopyöräenduro alkoi tehdä tuloaan ja se vei monen maastopyöräilijän mennessään, niin Karinkin, koska nykyisen kaltaisilla enduropyörillä pystyi ajamaan niin Tahko MTB:t kuin vauhdikkaat polkuajot. Oman jäykkäperällä ajamisen ohessa alkoi heräilemään ajatus muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen ajatus, että kaveriporukan kanssa ajamisen lisäksi olisi hienoa herätellä samaa BMX touhuista tuttua henkeä eloon myös maastopyöräilyn suhteen. Tuolloin aloiteltiin kimppalenkkien järjestäminen Lahdessa. Nykyään pyöräily täyttää taas vapaa-ajan oman ajamisen, ajomahdollisuuksien järjestämisen ja jälkipolven ajamisen tukemisesta. Aivan täyttä bikelifeä.

Mistä tämä hyvä meininki tällä hetkellä on lähtenyt

Karin ajatuksena oli saada toimintaa käyntiin ja hän kutsui muutama vuosi sitten alueella olevia niin sanotusti yleisesti gravity-henkisestä pyöräilystä kiinnostuneita ihmisiä yhteen. Noin 15 hengen porukalla mietittiin miten hommaa saadaan käyntiin. Pohdinnan alla oli seuran perustaminen ja toiminnan rakentaminen, mutta lopulta päädyttiin kääntymään olemassa olevan seuran puoleen. Lahden Pyöräilijöille ehdotettiin, että olisiko heidän alaisuudessaan mahdollista lähteä rakentamaan – tämä tietysti sopi seuralle maantie- ja xc-pyöräilyn rinnalle. Tällä saatiin tietysti säästöä aloitukseen, mutta myös kaikkea ei ole pakko tehdä nollasta jos jotain on jo olemassa. Tässä kuviossa saatiin tietyllä tavalla samaa tavoitetta niin Tiirismaan Ladun kuin Retkikunnankin väkeä. Pääasia on, että ihmiset innostuu ja alkaa tapahtua.

Nykyisin useita harrastuksia vaivaa trendi jossa perinteiseen yhdistys- tai seuratoimintaan on hankala löytää vapaaehtoisia tekemään asioita yhteisen hyvän eteen. Tietyllä tavalla lajille erinomaisena asiana on kilpailutoiminnan kehittyminen, mutta se tuo osaltaan sen mahdollisuuden, että kilpailuihin osallistumismaksun maksamalla on helppo päästä harrastamaan ja se verottaa tekijöiden löytymistä niin sanottuun arjen puurtamiseen.

Mitä kaikkea Lahden seudulla on maastopyöräilijälle tarjolla

Lahden seudulla tapahtuu paljon. Kuten kaikessa yhdessä ajamisessa, toiminnassa on runsaasti epävirallista yhdessä ajamista ja virallista seurojen järjestämää ajamista. Näiden erottaminen on tietysti välillä hieman hankalaa, tärkeintä on että ajetaan. 

Lahden Pyöräilijöiden mukaan lähtemisen jälkeen on panostettu viikkotoimintaan. Viikkotoiminnasta on olemassa kalenteri sisältäen erilaisia ajoja. Maastomaanantain tarkoituksena on ajaa tavallista maastolenkkiä vaihtelevissa paikoissa, tiistaisin pyöräkoulu junnutoiminnan osuutena, keskiviikkoisin järjestetään viikkokisoja joissa on tarjolla kaikkea eri pyöräilyn alalajeille sopivaa kilvoittelua, viikonloppuisin ajetaan pidempää lenkkiä maantiellä tai maastossa. Lisätietoa osoitteesta: http://www.lahdenpyorailijat.fi/

Tiirismaan Latu toimii Suomen Ladun osastona ja kuten tavallista, monen muun lajin lisäksi myös maastopyöräily kuuluu valikoimaan. Matalan kynnyksen maastopyöräilyä tarjolla. Tämän joukon tekeminen henkilöityy Tiina Riikoseen jonka panosta voidaan myös kiittää erinomaisten merkittyjen reittien aikaansaamisesta. Tiinan jalanjäljissä toimintaa nykyisin pyörittää pitkälti Sonja Launonen. Tiirismaan Latu seurantaan ja mukaan ajamaan! Mainituista reiteistä löydät puolestaan tietoa täältä.

Ski Out on alueella toimiva suuri urheiluvälineliike joka järjestää liikkeen tiistailenkit, siellä on tarjolla iso porukka ja perinteistä maastopyöräilyä hyvin matalalla kynnyksellä.

Ride Salpaus on ajo-olosuhteita järjestävä yhdistys joka kokoaa seuroja yhteen tavoitteenaan järjestää eri seurojen jäsenille ajopaikkoja ja ajotoimintaa. Tässä ei ole kyseessä perinteinen urheiluseura vaan yhteisö jonka tarkoituksena on keskittyä ajopaikkojen ja -mahdollisuuksien järjestämiseen. Ainoana ajotoimintana on torstait tunnetaan maastotorstaina jolloin vuorossa on viikkolenkki. Lenkkien vauhti ja teknisyys vaihtelevat vahvasti eri seuroista saatavien vetäjien ja maaston mukaan.

Ennen kaikkea suuren somesuosion saanut lauantain kevytenskat kokoaa epävirallisemmin isot porukat ajamaan pyörällä mäkeen ympäri vuoden. Mukaan mahtuu varmasti. Välillä ajetaan, välillä syödään pullaa. Seurantaan JP.

Mc Kramppi on alueella toimiva porukka joka järjestää kimppalenkkejä satunnaisemmin. Kannattaa laittaa seurantaan ja käydä katsomassa kun ajoja on.

Antti Nousiainen on Karin mukaan lahja alueelle. Jos ei välttämättä merkittävimpänä tekijänä seuran osa, niin olosuhteiden ja valmennuksen luojana ihan korvaamaton apu. Antti näkyy jatkuvasti tekemisessä mukana ja lajin harrastamista mahdollistamassa tehdessään töitä myös arjessaan maastopyöräilyn parissa.

Junnutoimintaa käynnistettiin uudelleen ihan viime vuosina, koska se nähdään luonnollisesti kaiken seuratoiminnan ja tulevaisuuden kannalta keskeisimpänä tekemisenä. Lahden Pyöräilijät on panostanut junnutoimintaan ja sille on saatu myös rahoitusta. Rahoitus on luonnollisesti keskeinen osa toiminnan kasvaessa ja sitä suositellaankin anomaan rohkeasti omaan toimintaan eri tahoilta. Junioritoiminta on seurassa organisoitua toimintaa, jossa järjestetään erilaisia harjoituksia nuorison harrastamisen kehittämiseksi. Harrastustoiminta on jaettu ikäryhmiin josta kivutaan edistyneempien akatemiaan asti, jossa edistyneimmät junioriharrastajat pääsevät todella urheilullisen maastopyöräilyn maailmaan. Akatemiaa seuraa kisaryhmät xc/maraton ja gravity-ryhmiin jaettuina, joissa päästään perehtymään eri maastopyöräilyn alalajien erikoisuuksiin. Pyöräkouluun mars jos monipuolinen toiminta kiinnostaa.

Kaikkien ajotoiminta käy ilmi somea seuraamalla ja ryhmiin mukaan lähtemällä. Mukaan vaan kokeilemaan ja muutaman kerran jälkeen voit miettiä jäsenyyttä.

Millaisia ajopaikkoja Lahden seudulta löytyy

Ride Salpauksen alla on saatu aikaan ajopaikkoja joista tutustumisen arvoisia on Ravis ja Takamaa bike park. Raviksella on monenlaista hyppylinjasta alkaen ja Takamaalla rakennettuja polkuja. Molemmat ajopaikat ovat talkootöinä rakennettuja ja mahdollistavat ajoharjoittelun ja hauskanpidon. Ravis on ajopaikkana Lahden kaupungin maksama projekti, johon harrastajat ovat päässeet osallistumaan suunnitteluvaiheessa ja nykyisellään ylläpito on seurojen vastuulla.

Kun alat suunnitella ajopaikan rakentamista, mieti ensin realistisesti, että aiotko siirrellä vähän kiviä ja haravoida paikkoja siistimmäksi vai teetkö todellista muokkausta, jolloin on hyvä suoraselkäisesti aloittaa maanomistajan luvan hankkimisella hyvillä perusteilla. Tällöin voit saada aikaan isompaa, työsi ei valu hukkaan suututettuasi maanomistajan ja lajin maine säilyy.

Ihan ensimmäisenä ei kannata iskeä lapiota maahan vaan tutustua maastoon ja löytää hyvät muodot johon reittinsä rakentaa. Keskeistä on erottaa heti alussa jalan kuljettuna hyvältä vaikuttava reitti siitä miltä siihen tuntuu tulla pyörällä vauhdin kanssa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

Polkuverkosto on aivan uskomattoman hieno merkittyjen reittien ja rakennettujen ajopaikkojen ohella, mutta niihin Kuraläppä palaa erikseen oman juttunsa muodossa.

Puhutaan nyt ulkopaikkakuntalaisille tutummin termein Tiirismaan (ja Messilän) metsistä, joissa on loistavat polut pyöräilyyn. Alueella ei ole ollut jokin aika sitten mitään erikoista, mutta hyvä suuntaus on lähtenyt liikkeelle alueella järjestetyistä endurokisoista, niihin rakennetuista ja niissä ajetuista erikoiskokeista. Näiden polkujen ympärille on alkanut tulla lisää hyviä polkuja ja olennainen pointti on se, että eivät ne sinne itsestään synny tai pysy kunnossa ilman aktiivisia harrastajia jotka toteavat esimerkiksi menevänsä kunnostamaan paikkoja ja saavat usein jonkun mukaansa. Tälläisestä yksinkertaisesta aktiivisuudesta lähtee liikkeelle hienot ajopaikat joilla on paljon hienompi harrastaa. Timantit syntyy tässäkin tapauksessa paineen alla, kun hissi ei hievahda Etelä-Suomen sijaintinsa ja profiilinsa puolesta parhaan mäen rinteillä jota nämä loistavat ajopaikat ympäröivät – minä toivon, että Messilä vapautuu pian yksisilmäisistä käsistä.

Millaisia vinkkejä annat sellaisille, jotka ajattelevat oman paikkakuntansa kaipaavan tällaista toimintaa ja suunnittelevat alkavansa luomaan tai kehittämään sellaista?

Tärkeintä on olla aidosti innostunut tekemään ja pitää tehdä omana itsenään hulluuteen viittaavalla palavalla halulla. Anna oman tekemisen meiningin ja innon näkyä sekä maistua tekemisessä. Jätä tarkka suunnitelmallisuus ja murehtiminen bisneksen tekijöille ja ala tekemään.

Yksinkertaisimmillaan tekeminen vaatii sen, että ilmoitat somessa lähteväsi ajamaan ja paikalle tulee joku. Siitä se lähtee kun vain alat tekemään ja toistat sitä.

Tuleeko mieleen sellaisia sivuhommia jotka ovat mielestäsi tärkeitä ja niitä voisi jakaa innokkaille sivuroolin touhuajille?

Kaikkia ajoja ja treenejä vetäessä on hyvä ottaa vastaan apua aina yksittäisestä kimppalenkistä lähtien. Viimeiseksi on hyvä käskeä joku jonka tunnet ja teillä on yhteys varmasti ilmenevien ongelmien ilmetessä. Sama koskee järjestettyjä harjoituksia, ota apua vastaan ja ota itsellesi apuri, jos mahdollista, joka voi auttaa valmistautumisissa tai vaikka valvoa pahan paikan ylitystä.

Luonnollisesti kaikki tapahtuu nykyään somessa ja verkossa, jaa tuskaa ja yritä sopia näiden asioiden perään katsomisesta jonkun siitä innostuneen vastuulle, jos itse koet tärkeämmäksi keskittyä johonkin muuhun.

Seuran toimintaan liittyen hankkikaa rohkeasti taloudellista tukea anomalla, tässä on myös hyvä paikka jakaa vastuuta antamalla näiden asioiden hoitaminen erilliselle vastuuhenkilölle.

Mitä toivoisit Lahden seudun pyöräilylle tapahtuvan seuraavaksi? Some vetää puoleensa enskakuskeja etelä-suomesta ja vaikuttaa siltä, että vetoa sinne suunnalle on.

Yhteisöllisyyden kasvattaminen on Karin mielestä tärkein asia – paljon ei tarvitsisi tehdä, mutta pieni ponnistus monen harrastajan osalta, että tehtäisiin yhdessä enemmän. Pienellä ponnistuksella enemmän vetäjiä yhteislenkkien suhteen. Toinen asia on se, että XC- ja marakuskit ajavat luonnollisesti tehdessään suunnitelmallista harjoitteluaan yksin, mutta olisi mahtavaa saada kovempitasoisille ja tavoitteellisille kuskeille samanlaista harrastajien keskuudessa syntynyttä yhteisöllistä tekemistä kuin endurohype on tuonut tullessaan. Viikottaisia yhteislenkkejä urheilullisesti ajavien XC-kuskien keskuudessa, koska sekin on hieno laji! Kun porukkaa olisi, voitaisiin saada rakennettua myös ajopaikkoja ja harrastustoimintaa.

Tässä ajatuksia siitä, että missä mennään Lahdessa, millaista harrastustoimintaa on paikallisille tarjolla ja miten sitä tehdään. Menkää ihmeessä ajamaan Lahteen ja alkakaa toimimaan oman paikkakuntanne harrastustoiminnan eteen, sillä se lähtee kun alkaa vaan tekemään ja kaikilla on parempi harrastaa!