Kysy Mikalta – Mitä pitää huomioida jarruja päivittäessä?

Kysy Mikalta -juttusarjan ensimmäisessä artikkelissa pohditaan mitä kaikkea tulisi huomioida maastopyörän jarruja päivittäessä. Aihe on hyvin laaja ja siihen liittyy myös runsaasti mielipidekysymyksiä. Rajaan aiheen tässä jutussa koskemaan hydraulisia levyjarruja ja jarrujen yhteensopivuutta pyörään. Tarkastelen asiaa siitä näkökulmasta, että jarrut vaihdetaan kokonaan uusiin, eli en sukella eri merkkien ja mallisarjojen sekoittamisen syvään suohon (ehkä siitä joskus myöhemmin?).

Sopivatko mitkä tahansa uudet jarrut vanhojen tilalle?

Maastopyörän jarruja vaihtaessa uusiin on itse asiassa melko vähän teknisiä rajoitteita. Jos jatkaa samankokoisilla jarrulevyillä (lisää tästä edempänä), niin rajoituksia ei juuri ole. Useimmiten mitkä tahansa uudet jarrut voi vaihtaa silloin suoraan vanhojen tilalle. Käytännössä kaikki maastopyörien levyjarrut käyttävät nykypäivänä Post Mount -standardia, josta käytetään usein lyhennettä PM. Myös lähes kaikissa keuloissa ja rungoissa käytetään jarrujen kiinnityspisteissä nykyään samaa PM-standardia. Joissakin rungoissa ja edullisimmissa keuloissa on vielä käytössä vanha IS-standardin kiinnitys jarrusatulalle. Siinäkin tapauksessa on kuitenkin erittäin todennäköistä, että pyörän vanhat jarrut käyttävät PM-standardin kiinnitystä ja pyörässä on valmiiksi adapterit PM-kiinnityksille.

Joissakin harvinaisissa tilanteissa voi olla, että rungon muotojen takia tietyt jarrusatulat eivät mahdu takahaarukkaan. Esimerkiksi joissakin jäykkäperissä ja lyhempijoustoisissa täpäreissä voi olla niin ahdas rako takahaarukassa, että sinne ei mahdu isompaa nelimäntäistä jarrusatulaa. Kannattaa siis varmistaa, että takahaarukassa on isommalle jarrusatulalle tilaa, jos vaihtaa kaksimäntäisestä jarrusta nelimäntäiseen. Viimeisen parin vuoden aikana XC-puolella on myös jossakin määrin yleistynyt maantiejarrujen kiinnitysstandardi Flat Mount takajarrulle, vaikka sitä käyttäviä maastopyörämalleja ja maastopyörien jarruja on vielä melko vähän. Maastopyörien Flat Mount -jarruissa on yleensä sama jarrukahva, kuin jossakin PM-kiinnityksellä varustetussa mallissa ja vain jarrusatula on erilainen. Flat Mount -kiinnitystä käyttävissä rungoissa on mahdollista, että taakse mahtuu ainoastaan Flat Mount -jarru. Joissakin pyörämalleissa voi olla tarpeeksi tilaa käyttää Flat Mount – Post Mount -adapteria ja sitä kautta perinteistä PM-jarrua, jos pyörän valmistaja sen sallii.

Jarruadapterit ja jarrulevyjen koko

Jarruadapteria tarvitaan, jos halutaan käyttää isompaa jarrulevyä, kuin mikä on pienin jarrun kiinnityspisteen sallima koko, tai kun halutaan käyttää PM-standardia käyttäviä nykyaikaisia jarruja vanhemman mallisen IS-kiinnityksen kanssa. Jarruadapteria ei tarvita, jos jarrulevy on sopivan kokoinen suhteessa pyörän keulassa tai rungossa olevaan PM-kiinnityspisteeseen. Yleisimmät kiinnitysstandardit jarrulle niin keuloissa kuin rungoissa ovat PM160 160-milliselle jarrulevylle ja PM180 180-milliselle jarrulevylle. Harvinaisempia kiinnitysstandardeja ovat joissakin XC-rungoissa käytetyt PM140 ja aiemmin mainittu Flat Mount. DH-pyörissä käytetään myös PM200-standardia, jossa pienin sallittu jarrulevyn halkaisija on 200 mm. Keula- ja runkovalmistajat ilmoittavat aina käyttöohjeissa mallikohtaisen suurimman sallitun jarrulevyn halkaisijan sekä kyseisessä mallissa käytetyn kiinnitysstandardin.

Jos esimerkiksi halutaan käyttää edessä 180 mm:n jarrulevyä ja keulassa on PM180-kiinnitys, niin adaptereille ei ole tarvetta. Tässä tapauksessa 180 mm on pienin sallittu jarrulevyn halkaisija.  Jos PM180-kiinnityksellä halutaan käyttää isompaa jarrulevyä kuin 180 mm, niin tarvitaan  adapteri PM180-kiinnityksestä isomman jarrulevyn halkaisijaan. 200 mm:n jarrulevyä käytettäessä tarvittaisiin siis PM180 – PM200 -adapteri. Jarrulevyjen halkaisijoita ja jarrusatuloiden kiinnitysstandardeja ei ole ihan hirveää määrää, mutta eri yhdistelmiä näistä tulee kuitenkin kohtuullisen paljon ja sen myötä myös aika monta eri adapterityyppiä. Osa adaptereista sopivat sekä eteen että taakse ja osa vain toiseen päähän. Erilaiset adapterit muistuttavat paljon toisiaan, joten adapterin valinnassa pitää olla tarkkana, että kaikki täsmää. Periaatteessa oikean adapterin löytäminen on kuitenkin hyvin yksinkertaista, kunhan tietää jarrulevyn halkaisijan ja keulan tai rungon kiinnityspisteen standardin.

Jarrujen valmistajat suosittelevat luonnollisesti käyttämään aina saman merkkisiä adaptereita. Käytännössä adapterin ei ole pakko olla saman merkkinen, kuin jarrun, jotta homma toimii. On kuitenkin joitakin harvinaisempia yhdistelmiä, jotka eivät aina toimi. Itse olen esimerkiksi saanut kantapään kautta havaita, että Shimanon IS-PM180-adapteriin ei saa kiinni Maguran nelimäntäistä jarrusatulaa. Useimmiten siis tässä suhteessa voi merkkejä sekoittaa, mutta jos haluaa pelata oikein varman päälle, niin uudet adapterit voi olla ihan varteenotettava valinta jarrujen vaihdon yhteydessä, jos myös merkki vaihtuu.

Jarrulevyn koko kasvaa yleensä mitä kovempaa ja alamäkivoittoisempaa ajaminen on. XC-pyörissä yleisimmät koot ovat 160-180 mm, enduropyörissä 180-200 mm ja DH-pyörissä 200-220 mm. Yleensä isommalla jarrulevyllä jarrusta saadaan enemmän tehoa irti ja usein myös tuntuma paranee. Haittapuolena voi pitää lisää pyörivää massaa. Olen myös kuullut joidenkin pro-kuskien käyttävän märällä säällä 20 mm pienempää jarrulevyä kuin kuivalla säällä. Logiikka tässä on, että pienempi levy kuumentuu enemmän, jolloin se pysyy paremmin kuivana ja teho pysyy tasaisempana ja ennakoitavampana. Lämpimällä säällä taas jarrujen ylikuumeneminen on huono ja ei toivottu asia, minkä riskiä voi isommalla levyllä vähentää.

Jarrusatuloiden mäntien määrä

Pitäisikö pyörässä olla kaksi- vai nelimäntäiset jarrut? Nykyään jarruja päivittäessä valittavissa on tässä suhteessa käytännössä nämä kaksi vaihtoehtoa, vaikka esim. Hopella onkin ollut jopa kuusimäntäisiä jarruja. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että jos pyörässä oli alun perin nelimäntäiset jarrut, niin todennäköisesti myös uusien jarrujen kannattaa olla nelimäntäiset. Nelimäntäisissä jarruissa on enemmän tehoa ja parempi lämmönsietokyky kuin kaksimäntäisissä ja siksi pitempijoustoisissa pyörissä onkin lähes poikkeuksetta nelimäntäiset jarrut. Poikkeuksia sääntöön ovat muutamat erittäin tehokkaat kaksimäntäiset jarrut, kuten esimerkiksi Braking IN.CA.S tai vaikkapa hieman kevyempi Formula Cura. Jos pyörässäsi on jo ennestään nelimäntäiset jarrut, niin todennäköisesti neljässä kannattaa myös pysyä.

Kysymys on hieman monimutkaisempi, jos pyörässä on kaksimäntäiset jarrut. Pyörävalmistajat varustavat monesti aika järeidenkin pyörien edullisimmat mallit kaksimäntäisillä jarruilla siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat halvempia. Siinä tapauksessa jarrujen päivittäminen nelimäntäisiin voi olla erittäin kannattava ostos ajokokemuksen parantamiseksi. Karkeasti voisi sanoa, että jos pyörässä on joustomatkaa vähintään 140 mm, niin nelimäntäiset jarrut ovat huomattavasti yleisemmät kuin kaksimäntäiset. Lyhempijoustoiseen XC-pyörään ei yleensä kannata päivittää nelimäntäisiä jarruja. Tämän kategorian pyörillä ajaminen ei ole jarruille niin vaativaa ja nelimäntäiset jarrut maksavat yleisesti ottaen hieman kaksimäntäisiä enemmän (ja painavat myös enemmän). Jonkin verran XC-pyörissä ja Down Country -pyörissä kuitenkin näkee esim. Sramin Guide-jarruja, jotka ovat nelimäntäisiksi melko kohtuullisen painoisia.

Kolmas vaihtoehto on käyttää edessä nelimäntäistä jarrua ja takana kaksimäntäistä. Tämä on ollut hieman yleistyvä trendi viimeisen muutaman vuoden aikana, mutta ihan valtavirtaa se ei ole. Useimmissa pyörissä jarrusatuloissa on molemmissa päissä sama määrä mäntiä ja jarrulevyt ovat joko saman kokoiset tai edessä on hieman isompi levy kuin takana. Edessä käytetään isompaa levyä, koska suurin osa jarrutustehosta on eturenkaalla. Samasta syystä jotkut tykkäävät yhdistelmästä, jossa edessä on nelimäntäinen jarru ja takana kaksimäntäinen. Silloin yleensä saa eteen halutun tehonlisäyksen, vaikka molemmissa päissä olisi saman kokoinen levy. Itselläni on tällä hetkellä trailitäpärissä tällainen yhdistelmä 180 mm:n levyillä ja olen ollut toistaiseksi hyvin tyytyväinen toimintaan. Hieman eri tavalla toimivaan etu- ja takajarruun voi joillakin mennä hetki aikaa tottua.

Monella jarruvalmistajalla on samat jarrukahvat käytössä kaksimäntäisillä ja nelimäntäisillä jarruilla. Ainakin monilla Maguran, Shimanon ja Formulan kahvoilla kaksimäntäisen jarrusatulan päivittämisen nelimäntäiseen pitäisi onnistua sujuvasti. Tätä kannattaa kuitenkin tapauskohtaisesti selvittää ennen kuin lähtee ostamaan uutta jarrusatulaa.

Jarrupalat

Jarrupalat on niin laaja aihe, että siitä voisi kirjoittaa ihan oman jutun. Erilaisia materiaaleja ja markkinointitermejä on olemassa pilvin pimein, mutta yksinkertaistettuna markkinoilla on kolme pääasiallista jarrupalojen tyyppiä: metalliset (”sintered” tai ”metallic”), semi-metalliset (”semi-metallic”) ja orgaaniset (”organic”). Jarrupalat tulevat lähes aina uusien jarrujen mukana, joten kokonaisia jarruja päivittäessä tästä ei juurikaan tarvitse huolehtia. Jarrupalat ovat yleensä merkki- ja mallikohtaisia. Usein valmistajalla on kuitenkin useampi jarrumalli, jotka käyttävät samanlaista jarrupalaa. Joissakin jarruissa voi olla valmistajan rajoituksia siitä, mitä paloja saa ja ei saa käyttää. Myös jarrulevyissä voi olla rajoituksia siitä, mitä jarrupaloja saa käyttää. Yksi erittäin yleinen esimerkki on Shimanon SM-RT56-jarrulevy, joka löytyy monesta maastopyörästä. Shimano suosittelee vain orgaanisten jarrupalojen käyttöä tämän jarrulevyn kanssa.

Uusia jarruja hankkiessa on siis mietittävä jarrusatuloiden yhteensopivuutta runkoon ja keulaan, sopivia adaptereita suhteessa jarrulevyjen kokoon sekä joissakin tapauksissa jarrupalojen yhteensopivuutta jarrulevyjen kanssa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi uusia jarruja ostaessa täytyy tietysti miettiä henkilökohtaisia toiveita ja mieltymyksiä, kuten budjettia, käyttötarkoitusta ja mitä säätöjä jarruihinsa mahdollisesti haluaa. Uusien jarrujen asennus vaatii useimmiten jarruletkujen lyhentämisen oikeaan mittaan ja jarrujen ilmauksen, mikä kannattaa myös huomioida. Yleensä uusien jarrujen hankinta on kuitenkin melko yksinkertaista. Useimmissa tapauksissa uudet jarrut voi asentaa suoraan vanhojen tilalle ilman suurempia hankaluuksia. Uudet jarrut voivat olla hyvin kannattava ja ajokokemusta merkittävästi parantava päivitys.

Onko sinulla pyöräilyaiheinen kysymys, johon haluaisit saada vastauksia? Vai menikö vastaukseni mielestäsi aivan puihin? Voit lähettää kysymyksesi tai palautteesi osoitteeseen mika@kuralappa.fi. Kysymykseesi saatan vastata jossakin tulevista juttusarjan artikkeleista!