Haastattelussa Pasi Ahtiainen – Millaista on DH- ja BMX-kilpailuiden tuomarointi?

Kirjoittanut: Anniina Oksanen

Alamäkikisoissa silmä kovana. Kuva: Mikko Hallikainen @mikko_hal
Tällä kertaa haastattelussa on Pasi Ahtiainen. Hän on tamperelainen seura-aktiivi, maastopyöräilijä sekä perheen isä. Pasi on toiminut pyöräilyn tuomarina aktiivisesti kaksi vuotta ja suuntaa innolla kolmannelle tuomarointikaudelleen.

Pasi, hauska tavata. Kerrothan ensiksi, miksi sinä lähdit tuomariksi?

Tein monta vuotta tulospalvelua Tampere Bike Clubin BMX Racing kisoissa. Aina välillä tuomarilta tuli komento, että ”laita sitä ja tätä numerolla X”. Tiesin, että kyse oli rangaistuksesta, mutta sen vaikutuksesta tuloksiin ei ollut selvyyttä. Aloin miettimään, että pitäisi opiskella sääntöjä ja myös tuomarointi. Sääntöihin tutustuessa huomasinkin, että tulospalvelun hoitajalla pitäisi olla tuomaripätevyys. Toisaalta kisoja järjestäessä olen miettinyt, että olisi hyvä, jos seurassa olisi useampi tuomarikortin omaava henkilö. Tuumasta toimeen siis.

On tässä taustalla sekin, että kun koko perhe harrastaa ja kilpailee BMX Racingia ja lapset myös alamäkipyöräilyä, niin radan varressa tulee vietettyä paljon aikaa. Siellä kisoja katselemalla tuli mieleen, että olisi kiva tehdä jotakin ja olla samalla hyödyksi. Vaimo taisi tähän kommentoida niin, että Pasi ei jaksanut paimentaa perhettä radan varrella vaan pääsee helpommalla työskentelemällä kisoissa. Oli niin tai näin, ainakin kisapäivistä on tullut vielä aikaisempaakin mielenkiintoisempia ja molemmat lajit ovat tulleet itsellekin entistä tärkeämmiksi tuomaroinnin myötä. Minua on aina kiinnostanut myös se, mistä kussakin lajissa on kysymys ja mikä sen lajin olemus on. Kilpailun ja eri lajien sääntöjen kautta tällaiset elementit avautuvat helposti.

Kuva: Pasin kotialbumi

Onko tuomarointi ollut sellaista, kuin olit ajatellut? Oletko kokenut mitään suuria yllätyksiä?

Kyllä tämä on ollut aika pitkälti sellaista, mitä olin ajatellutkin. Olin kuitenkin päässyt seuraamaan tuomarointia tulospalvelun kautta jo aikaisemmin, ja homma oli sitä kautta jossain määrin tuttua.

Eniten on varmaan yllättänyt se, kuinka mukavia tuomarikollegat ovat. Koen, että tuomariporukassa vallitsee oikein hyvä ilmapiiri. Ehkä kuitenkin jollain tasolla on myös yllättänyt se, kuinka paljon sääntöjen osaamisessa on ollut puutteita kisaajien keskuudessa. Toisaalta se on tuomarin tehtäväkin tarvittaessa myös neuvoa kisaajia. Pääsääntöisesti aika hyvin tämä on kuitenkin otettu vastaan.

 

Mikä sitten on tuomarin rooli kisapäivänä? Ja tekeekö tuomari valmisteluja ennen kilpailuja?

BMX ja DH poikkeaa aika paljon toisistaan. Molempiin lajeihin kuuluu eri määrä etukäteisvalmisteluja ja kisapäivän päätteeksi ylituomarin tehtävänä on kirjoittaa ylituomarin raportti viipymättä kilpailun jälkeen.

DH:ssa pyrin aina noin kahta viikkoa ennen kilpailua olemaan puhelimitse yhteydessä järjestäjään, jotta voidaan käydä yhdessä läpi yleisiä asioita, kuten onko järjestelyt kunnossa ja ratanauhaa riittävästi, mikä on suunnitelma lähtö- ja maalialueille, onko ajanottolaitteisto hallussa, hallinnassa ja toimintakunnossa, onko kisaorganisaatiolla roolitus kunnossa kisapäivälle ja sitä rataa. Lisäksi keskustellaan läpi tuomarille mietitty korvaus kisapäivästä, joka voi vaihdella eri tekijöistä riippuen. Tahtotila olisi, että kisapäivänä on helppoa ja selkeää toimia niin kilpailijana, järjestäjänä kuin tuomarinakin.

Minulla on pyrkimys olla kisapaikalla viimeistään harkkapäivänä. Olisi hyvä, jos ratakävelyn kerkeää tehdä ennen harjoitusten alkamista. Tällöin tarkistukset ja mahdolliset muutokset kerkeää tehdä rauhassa, ennen kuin kuskit ovat radalla. Muutoksia voidaan tehdä joiltain osin radan linjauksiin, tai järjestetään lisäpatjoja niitä kaipaaviin kohtiin, käännetään tarvittaessa ratakeppien suunnat turvallisiksi ja niin edespäin.

Kisapäivä on DH:ssa tuomarille kaiken alkuvalmistelun jälkeen helpompi, ja pääasia on olla kilpailun järjestäjien tukena ja tarvittaessa tekemässä ratkaisuja vastaan tulevissa tilanteissa. BMX Racingissa sen sijaan etukäteisvalmisteluja tuomarilla on vähemmän, koska rataolosuhteet ovat vakioituja. Kisapäivä on racingissä kuitenkin paljon hektisempi. Tuomari on tällöin radan varressa ja seuraa jokaista suoritusta tarkkaan. Motolähdöt eroavat DH:sta siinä mielessä, että radalla on aina enemmän kuin yksi kuski kerrallaan. Pitää olla aika hyvin hereillä tilanteista, kun kuitenkin kyseessä on yksilölaji, joka samalla on kontaktilaji. Tahalliset rikkeet pitää kitkeä pois. Päätöksiä pitää tehdä nopealla tahdilla ja kommunikoida näitä toimistoon kisan edetessä. Lisäksi näistä tulee myös jälkipuinteja. Racing kisoja kuvataan paljon ja aina kisaajat ja heidän huoltajansa eivät koe kaikkia tilanteita reiluiksi, jolloin tuomarin on pystyttävä hanskaamaan säännöt ja perustelemaan ratkaisunsa.

DH:ssa ne tilanteet eivät tule ihan niin nopeasti ja tuomari tekee ratkaisuja hieman eri perustein. Mieleen muistuu esimerkiksi kilpailu, jossa joukkoa kisaajia ei näkynyt lähtöporteilla omalla vuorollaan, ja loppujen lopuksi jouduttiin tekemään se päätös, että he menettivät oikeuden osallistua kisaan. Tällöin on enemmän aikaa miettiä eri vaihtoehtoja. Ratarikkeet ovat selkeitä ja DH-kisoissa apuna on ratavahdit, joiden avulla voidaan valvoa koko rata-aluetta.

BMX-kilpailun aikana radalla on monta kuskia kerralla, jolloin tuomarin on oltava skarppina. Kuva: Jonna/Jere Keskiaho

Mikä on sitten vaikeinta tuomarina?

Varmaan se, kun joskus joutuu tekemään päätöksiä, jotka koituvat kisaajan haitaksi ja itsekin näkee, ettei kisaajalla ehkä ole ollut tietoisesti tarkoitus toimia sääntöjen vastaisesti.

Lopulta kyse on kuitenkin siitä, että kun jengi tulee kisaamaan, on tärkeää, että kilpailu on tasapuolista ja siellä on kiva olla. En koe olevani hirveä sääntönilkki, mutta sääntöjen noudattaminen luo turvallisuutta ja myös tasapuolisuutta, kun säännöt ovat kaikille samat. Jos teet poikkeuksen yhden kohdalla tietystä säännöstä, miksi et sitten myöntäisi poikkeusta toisen kohdalla toisesta säännöstä? Myös kilpailijoiden pitää voida luottaa siihen, että he ovat sääntöjen edessä samalla viivalla kisakumppanien kesken.

Tuomarin tehtävät hoidetaan säässä kuin säässä. Kuva: Jonna/Jere Keskiaho

Mitä tuomarilta edellytetään esimerkiksi ajankäytön, asenteen ja luonteenpiirteiden osalta?

Ihan tärkein edellytys on aito kiinnostus lajiin. Kaikki lähtee siitä, että täytyy olla valmis tutustumaan sääntöihin hyvin etukäteen. Itse näen tärkeäksi toimia opastavana ja auttavana henkilönä.

Tuomarin kannattaa myös olla pitkäpinnainen. Niitäkin tilanteita tulee vastaan, kun jotain tapahtuu ja kilpailija tai tämän huoltaja menettää hermonsa. Tuomari on silloin se ns. ”kusipää”, ja silloin pitää itse pystyä pitämään maltti ja kommunikoida säännöt ja niistä johtuvat seuraukset mahdollisimman selkeästi ja johdonmukaisesti. Tuomari saattaa myös joutua ohjaamaan katsojia radan varresta kauemmaksi heidän tai kilpailijoiden turvallisuuden vuoksi. Sellaista tilannetajua ja kykyä viestiä eri ikäisille ihmisille on siis myös hyvä omata.

Ajankäytöllisesti ei tämä homma kuitenkaan niin monta viikonloppua kesästä sido, jos kisoja pystyy jakamaan eri tuomareille. Itse reissaan perheen kanssa joka tapauksessa kilpailuissa, niin nämä päivämäärät ovat kalenterissa siksi jo muutenkin. Kisapäivät on tavattu jakaa eri tuomareille yhteyshenkilön toimesta, mutta on ihan mahdollista, että kisakalenterin tullessa julki ilmoittaa myös itse, missä kisassa voisi olla käytettävissä. Nyt on hieman pohdinnassa tämän systeemin kehittäminen, kunhan tekijöitä vain on riittävästi.

 

Onko joitain sääntöjä, joita haluaisit muuttaa?

Poistaisin sääntöjä, joissa varusteiden osalta on viittaukset vanhanaikaiseen tekniikkaan. Tärkeää on, että varusteet ovat riittävät ja suunniteltuun käyttöön tarkoitettu. Esimerkkinä tästä on aikaisemmin vaaditut kovamuoviset suojat, mutta nyt myös iskusta kovettuvat suojat ovat sääntöjen mukaan ok ja monien tutkimusten mukaan ne voivatkin olla nykytekniikan myötä turvallisempia.

Myös esimerkiksi racingin pisteytysjärjestelmää päätettiin muuttaa tulevalle kaudelle. Aikaisemmissa ongelma oli se, että jos kilpailijoita enemmän kuin 8, niin silloin ajetaan A- ja B-finaali, mutta B-finaalin sijoituksilla ei enää ollut pisteiden kannalta väliä ja se vesitti B-finaalin merkitystä. Nyt myös B-finaalissa kannattaa ajaa, koska 1-3 sijoittuneet saavat pisteitä.

DH-kilpailussa iso määrä työtä tehdään jo ennen kisalaskuja. Kuva: Mikko Hallikainen @mikko_hal

Mitä ovat mieleenpainuvimmat hetkesi tuomarina?

Aina hymyilyttää eri näköiset luovat ratkaisut, joita kisaajat ovat toteuttaneet. Yksittäisenä muistona esimerkiksi tapaus, kun eräs juniori halusi ajaa DH-kisan ilman satulaa. Hänen kanssaan käytiin ihan rakentavaa keskustelua, katsottiin yhdessä sääntökirjaa ja mietittiin, mitä seurauksia tällaisella ratkaisulla voisi yllättävissä tilanteissa olla kuskille. Lopulta me kaikki nauroimme ja totesimme yhteen ääneen, että kyllä se satula on oleellinen osa kisapyörän varustelua.

 

Mikä tuomaritilanne on Suomessa ja miksi kannattaisi lähteä tuomariksi?

Aktiivisia tuomareita ei ole kovin montaa BMX:n tai DH:n puolella. Heidän lisäksi on joitain tuomarikortillisia, jotka eivät ole koskaan olleet tuomaroimassa. Mukaan siis mahtuisi uusiakin tuomaroinnista kiinnostuneita ja aina otan mielelläni mukaan tuomarikortillisen kaverin, vaikka ihan vaan seuraamaan miten päivä etenee.

Tuomarina toimiessaan pääsee tutustumaan lajiin, kilpailijoihin ja järjestäjiin. Jos sinulla ei ole itselläsi mahdollisuutta ajaa kilpailuja on tuomarointi tällöin hyvä vaihtoehto olla enemmän sisällä näissä lajeissa! Myös jos kuljet jo muutenkin kisoissa mukana kavereiden tai perheenjäsenten ajaessa kilpaa, niin se ei ole kovin iso homma hankkia II-tason tuomarin pätevyyttä ja pääset samalla itsekin kantamaan kortesi kekoon kisatapahtuman onnistuneen toteutumisen puolesta.

On mukavaa, kun tuomarin hommissa pääsee tutustumaan lajin parissa toimiviin kuskeihin ja kisajärjestäjiin. Kuva: Pasin kotialbumi

Minkälainen tuomaripolku pyöräilyssä on, miten tuomariksi pääsee?

Tuomarointi aloitetaan II-tason tuomarina, seuraavaksi I-taso , kansallinen komissaaritaso, kansainvälinen komissaaritaso jossa sitten vielä elite-taso arvo.

Huomionarvoista on se, että tuomarilla on oikeus toimia tuomarina kaikissa pyöräilyn lajeissa. Tuomaritentti koskee yleisiä sekä lajikohtaisia sääntöjä niistä lajeista, joiden tuomariksi on ilmoittanut ryhtyvänsä. Tämä ei kuitenkaan rajaa tuomarioikeutta vain näihin lajeihin. On hyvä mieltää sekin, että tuomarin ei tarvitse osata kaikkia sääntöjä ulkoa, vaan tuomarin osaamiseen kuuluu myös se, että tietää, mistä minkäkin säännön voi tarpeen tullen tarkistaa. Mieleen on jäänyt kirkkaasti se lausahdus, mikä meille todettiin hyväksytyn tuomarikokeen jälkeen: ”tästä se oppiminen alkaa”. Eli kun saa tuomarikortin, niin on valmiudet opiskeluun näissä tehtävissä toimiessaan.

Tuomariksi pätevöityminen tapahtuu siten, että II-tason tuomarikokeen voi tehdä ilmaiseksi ihan netissä, ja siinä on hyvin aikaa rauhassa pohtia vastauksia ja apuna saa käyttää sääntömateriaaleja. II-tason tuomarikortin suorittamista voi suositella ihan yleisestikin lajista kiinnostuneille harrastajille ja kilpailujen järjestelyistä vastaaville henkilöille. Kortin suorittamalla voi tähdentyä sääntöjen merkitys, ja se voi avata lajin luonnetta myös uudella tavalla. Voit tutustua tuomarikokeen suorittamiseen Suomen Pyöräilyn sivuilla.

Vaatimuksena toki on, että kuuluu Suomen Pyöräilyn alaiseen seuraan. Seuran kanssa kannattaa myös käydä keskustelua asiasta.

I-tason tuomarilla sääntöjen on oltava tenttiin mentäessä jo paremmin selkärangassa. Sääntöjä ei tarvitse muistaa ulkoa sanatarkasti, mutta periaatteet pitää olla kunnossa. Viime kesänä pilottiryhmällä testattiin tuomarikokeen suorittamista käytännön harjoitusten kautta. Sain ilokseni olla tässä mukana Latvian Valmierassa. Se oli erinomainen tilaisuus olla mukana tuomaroimassa BMX Racing kilpailua  tuomarikouluttajan ohjeistuksessa ja valvonnassa sekä päästä keskustelemaan kisarytmissä tehtävistä tulkinnoista. Se oli oikein antoisa kokemus.

 

Pasi kertoo myös omista suunnitelmistaan niin, että seuraavaksi hänellä on tavoitteena saada komissaarin taso suoritettua ja edetä kansainväliseksi tuomariksi.

 

Vielä vinkki 2023 kauteen: kilpailijoille on tulossa uusia sääntöjä mm. asusteen osalta, eli niihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Ajopaidan pitää olla pitkähihainen ja lajiin hyväksytty samoin kuin housutkin joko pitkinä tai shortseina (jos on polvi/säärisuojaus). Päivitetyt ohjeet löytyvät UCI:n sivuilta, tarkemmin sivun 25 alalaidasta alkaen. Tutustu ohjeisiin täältä.

 

Kuva: Jonna/Jere Keskiaho

 

 

Kirjoittanut:

Anniina Oksanen

Maastopyöräilyä ja nopeita koiria. Rakastaa kakkuja.